Rikoskäyttäytymisellä ja mielenterveyshäiriöillä on monia yhteisiä lapsuuden ja nuoruuden kehitysvaiheessa tunnistettavia riskitekijöitä.
Niihin on parasta puuttua varhain, jotta mahdollistetaan suotuisa psykososiaalinen kehitys, todetaan Lääkärilehden katsausartikkelissa.
Nykyään tunnistetaan monia lapsuuden ja nuoruuden kehitysvaiheessa ilmeneviä riskitekijöitä, jotka voivat altistaa rikolliselle elämälle aikuisuudessa.
Monet kielteiset lapsuus- ja nuoruusiän tekijät ennustavat tutkimusten mukaan aikuisiän rikollisuutta. Näitä ovat esimerkiksi:
- vahingolliset kasvatusmenetelmät (pakottava, epäjohdonmukainen tai puutteellisesti valvova)
- kaltoinkohtelu, kuten ruumiillinen kuristus
- perheväkivallan todistaminen
- tunne-elämän ongelmat
- yliaktiivisuus, aggressiivisuus ja käytöshäiriö
Myös jotkut biologiset tekijät, kuten autonomisen hermoston alivirittyneisyys voivat ennustaa käytöshäiriötä ja aikuiselämän rikollisuutta.
Tunteisiin ja impulssikontrolliin liittyvistä tekijöistä tällaisia on todettu olevan muun muassa:
- impulsiivisuus
- kyvyttömyys tunnistaa tunteita
- levottomuus
- voimakkaasti vaihtelevat tunnetilat
- negatiivisuus
- häiriöherkkyys
Lisäksi muita tekijöitä, jotka lapsuus- ja nuoruusisässä ennustavat rikollisuutta ovat:
- kielellinen taso korjattu heikottu kognitiiviset kyvyt (kielelliset puutteet)
- huono koulumenestys
- sosiaalisten taitojen puute
- epäsuotuisa kasvatustyyli
- fyysinen väkivalta
- vanhempien väliset riidat
- rikkinäiset perhesuhteet
- suuri perhekoko
- epäsosiaalinen lähipiiri
- perheen matala tulotaso
- asuin- tai kouluympäristön rikollisuus
Yllä mainitut riskitekijät ennustavat tutkimusten mukaan myös mielenterveyden häiriöitä.
Riskitekijöihin voidaan puuttua
Yllämainitut seikat eivät kuitenkaan väistämättä johda mielenterveyden häiriöihin tai rikollisuuteen.
Niin mielenterveyden häiriöt kuin rikollinen käyttäytyminenkin kehittyvän monen tekijän summana. Asiaan vaikuttaa niin yksilön biologinen alttius kuin psykologisten, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden yhteisvaikutukset.
Näitä epätoivottuja vaikutuksia ja kehityskulkuja voidaan ehkäistä ja avainasemassa ovat lasten ja nuorten tarpeisiin vastaaminen, turvallisten kehitysympäristöjen takaaminen ja riskitekijöihin puuttuminen.
Artikkelin pohjana on käytetty Riittakerttu Kaltialan ja Alfred Sarnon artikkelia "Väkivaltarikoksen tekijällä on usein mielenterveyden häiriö". Artikkeli on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivulla.
Editoitu 29.5. klo 12.20: Matala kielellinen taso korjattu muotoon heikot kognitiiviset kyvyt (kielelliset puutteet) , perheen matala tulotaso korjattu muotoon perheen pienet tulot sekä muokattu biologisten tekijöiden sekä tunteisiin ja impulssikontrolliin liittyvien tekijöiden listaa.
