Musiikin kuuntelemista ja tuottamista käytetään perinteistä hoitoa täydentävänä terapiana. Se on tutkimuksissa parantanut esimerkiksi syöpä-, dementia- ja masennuspotilaiden mielialaa ja elämänlaatua, kirjoittaa Liisa Ukkola-Vuoti tiedekatsauksessa Lääkärilehdessä (21/2019). Musiikki-interventiolla on havaittu olevan yhteys myös sairaalassaolojaksojen lyhenemiseen.
Musiikkiterapia voi olla musiikin kuuntelemista tai aktiivista tuottamista. Musiikilla voi hoitaa paitsi koulutettu musiikkiterapeutti myös muut terveydenhuollon ammattilaiset.
Terveysvaikutukset perustuvat musiikin vastaanottamisesta automaattisesti seuraavaan tunnereaktioon. Ainoastaan 3–5 prosenttia ihmisistä ei saa mielihyvää musiikista. Tällöin musiikki ei toimi hoitona, sillä mielihyvävasteen puuttuessa kehossa ei tapahdu myöskään fysiologisia muutoksia.
Jo 20 minuuttia kestänyt musiikin kuuntelu muuttaa geenien aktiivisuutta terveillä ihmisillä. Intervention toimintamekanismin uskotaan liittyvän aivojen plastisuuteen, palkitsemisjärjestelmään sekä tunteiden, stressin ja vireystason säätelyyn.
Erityisesti mesokortikolimbisen dopamiinijärjestelmän on havaittu toimivan niin musiikkiin kuin nautintoaineisiinkin liittyvässä mielihyvävasteessa. Aivokuvantamistutkimuksessa musiikin suurin tunnevaste yhdistyi accumbens-tumakkeen dopamiinierityksen huippuvaiheeseen. Mitä enemmän dopamiinia erittyi, sitä nautinnollisemmaksi musiikki koettiin. Musiikki näyttäisi kuitenkin laukaisevan eri tunnetiloja dopamiinireseptorin eri geenimuodon omaavilla.
Musiikin terapeuttisen vaikutuksen uskotaan syntyvän myös opioidijärjestelmään liittyvien endorfiinien ja endokannabinoidien kautta, sillä musiikki lisää niiden erittymistä. Lisäksi musiikki pienentää kehon kortisolipitoisuutta. Tätä voidaan hyödyntää esimerkiksi valmisteltaessa potilasta leikkaukseen.
Lähde: Ukkola-Vuoti L. Miten musiikki vaikuttaa terveyteen. Suom Lääkäril 2019;74:1348–53.
Kirjoittaja
Tiina Huttu
toimittaja
Kuva
Heikki Tuuli
