Vaikeasti muistisairaiden itsemääräämisoikeus toteutuu harvemmin kuin muiden iäkkäiden palveluissa, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa.
Mitä vaikeampi kognitiivinen häiriö on, sitä epätodennäköisemmin asiakas osallistuu toimintakykynsä arviointiin tai asettaa tavoitteita hoidolleen.
Läheiset voivat auttaa hoitohenkilöstöä selvittämään muistisairaan toimintakykyä, tilannetta ja toiveita. Heidän osallistumisensa on kuitenkin harvinaista.
Vain harva läheinen auttaa hoitohenkilöstöä selvittämään muistisairaan toimintakykyä, tilannetta ja toiveita.
Läheisiä osallistuu kotihoidossa noin 32 prosenttiin ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa vain noin 12 prosenttiin muistisairaiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinneista.
Hoitotahdon voi tehdä kuka vain iästä riippumatta
Hoitotahdot ovat harvinaisia muistisairairailla, jotka asuvat ympärivuorokautisessa palveluasumisessa.
Edunvalvojia on nimetty kotihoidossa noin 18 prosentille ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa vain noin 25 prosentille muistisairaista asiakkaista.
Hoitotahto edistää itsemääräämisoikeuden toteutumista, ja sen voi tehdä kuka vain iästä riippumatta. Säännöllistä palvelua saavista muistisairaista vain noin 30 prosenttia on tehnyt hoitotahdon.
Hoitotahdon tietoja on myös hyvä tarkistaa ja päivittää aika ajoin.
Hoitotahtoon kirjataan, millaisia henkilökohtaisia toiveita ja tavoitteita hoitohenkilöstön on kunnioitettava ja huomioitava asiakkaan palvelujen ja arjen suunnittelussa.
Tietoja on myös hyvä tarkistaa ja päivittää aika ajoin.
Lisätietoa hoitotahdon tekemisestä muun muassa Terveyskirjaston sivuilta.
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivulla.
