Pitkäaikaisella työhyvinvointiohjelmalla on mahdollista saavuttaa pysyviä hyötyjä, selviää Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta.
Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että työpaikoilla toteutetuilla interventioilla voidaan tukea terveyttä ja työkykyä, mutta tulosten pysyvyydestä ei ole ollut varmuutta.
– Usein hankkeet ovat lyhyitä, vuoden tai kahden mittaisia projekteja. Nyt tehty tutkimus osoittaa, että johdonmukainen, pitkäjänteinen, kahdeksan vuoden toteutus auttaa saavuttamaan riittävän suuren osan henkilöstöstä positiivisten terveysvaikutusten aikaansaamiseksi, kertoo tiedotteessa tohtorikoulutettava Antti Äikäs Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimuksessa 58 prosenttia työsuhteessa olleista henkilöistä osallistui työhyvinvointiohjelman palveluihin. Keskimäärin yli 80 prosenttia osallistui terveyskunnon kartoituksiin. Neljän ensimmäisen vuoden aikana 67 prosenttia työntekijöistä teki elämäntapamuutoksen. Vajaa neljännes onnistui pysyvissä terveysarvojen muutoksissa.
Henkilökohtaiset tapaamiset tärkeitä
Kaikki kolme terveyskunnon ryhmää (matala, keskitaso ja hyvä) osallistuivat ohjelmaan, kun tukea tarjottiin kohderyhmät huomioiden. Toinen mielenkiintoinen havainto tehtiin, kun vertailtiin pysyviin terveysarvojen parannukseen yltäneitä ja ei-yltäneitä henkilöitä.
– Pysyviin tuloksiin vaikuttivat korkeampi ryhmä- ja kokonaiskontaktien määrä sekä henkilökohtaiset kohtaamiset valmentajien kanssa. Elektroniset kontaktit eivät edistäneet tuloksia. Tulokset antavat viitteitä siitä, että inhimillistä kontaktia tarvitaan edelleen digitalisoituvassa maailmassa, Äikäs toteaa.
Työhyvinvointiohjelman vaikuttavuutta arvioitiin kolmen osa-alueen kautta: ketkä osallistuivat, ketkä onnistuivat ja mikä oli koko ohjelman terveyttä edistävä vaikutus. Kansainvälinen tutkimusryhmä arvioi ohjelman terveysvaikutukset positiivisiksi ja suuruudeltaan keskitasoisiksi.
Ohjelma toteutettiin vuosina 2010–2017. Tutkimuksessa ohjelmaa arvioitiin osana suomalaista puunhankintaorganisaatiota, jossa suurin osa henkilöstöä oli toimihenkilöitä ja miehiä. Työhyvinvointiohjelmassa toteutettiin yli 120 erillistä palvelua työntekijöiden työaikana ja vapaa-aikana.
Kirjoittaja
Tuomas Keränen
toimittaja
Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 7.11.2019.
