Vuosittain yli 10 000 suomalaista sairastaa elämänsä ensimmäisen sairaalahoitoa vaativan aivoinfarktin, kirjoittavat Päivi Helmiö ym. Lääkärilehdessä julkaistussa katsauksessa (21/2019). Noin 80 prosenttia aivoverenkiertohäiriöistä on iskeemisiä, ja on arvioitu, että 10–15 prosenttia infarkteista on seurausta sisemmän kaulavaltimon ahtauman aiheuttamasta tromboemboliasta.
Kaulavaltimoiden ateroskleroottiset muutokset ovat yleisiä. Ahtauman hoidon tavoitteena on estää aivoinfarkti. Kaikille potilaille suositellaan verihiutaleiden estäjää, statiinilääkitystä ja riskitekijöiden tehokasta hoitoa. Kaulavaltimotoimenpiteen riskit ja odotettavissa oleva hyöty on arvioitava yksilöllisesti.
Oireisille potilaille, joilla on yli 70 prosentin ahtauma, suositellaan endarterektomiaa (sisäkalvon ja sen alaisen plakin poistoleikkaus) ja jos ahtauma on 50–69 prosenttia, leikkausta tulee harkita. Oireettomille potilaille leikkausta harkitaan, jos ahtauma on yli 60 prosenttia, elinajanennuste on yli 5 vuotta ja kuvantamislöydös viittaa suurentuneeseen infarktiriskiin.
Valikoiduissa tapauksissa voidaan tehdä suonensisäinen stenttaus. Oikea ajoitus ja huolellinen potilasvalinta lisäävät toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Aivoverenkiertohäiriötä epäiltäessä potilas tulee lähettää erikoissairaanhoitoon päivystyksellisesti, jos oireista on kulunut enintään kaksi viikkoa, vaikka oireet olisivat jo täysin korjaantuneet. Jos oireista on kulunut pidempään, tehdään ajanvarauslähete.
Ateroskleroottisen valtimoahtauman aiheuttamaan aivoverenkiertohäiriöön liittyy myös merkittävä uusiutumisriski, joka on suurimmillaan ensimmäisen viikon aikana. Riskiä voidaan pienentää tehostamalla alkuvaiheen diagnostiikkaa ja lääkehoidon aloittamista.
Lähde: Päivi Helmiö P, Viljamaa J, Rautio R, Roine S. Milloin kaulavaltimoahtauman hoito on aiheellista? Suom Lääkäril 2019;74:1342–7.
Kirjoittaja
Tiina Huttu
toimittaja
Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 22.5.2019.
