Oulun yliopistossa on tutkittu ihmisen kronotyypin vaikutusta tulotasoon. Kronotyyppi viittaa ihmisen sisäiseen vuorokausirytmiin, joka vaikuttaa unirytmiin ja luontaisiin aktiivisuusaikoihin päivän aikana.
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun ja lääketieteellisen tiedekunnan tutkijat käyttivät tutkimusaineistonaan laajaa Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:tta ja Suomen verohallinnon rekistereitä. Aineistossa tutkijat tarkastelivat erityisesti koulutusta, työkokemusta, elämäntapavalintoja ja yleisesti terveyttä.
Tutkimuksen mukaan iltakronotyypillä näyttää olevan enemmän huonoja elintapoja kuin aamukronotyypillä. Elintapoihin kuuluvia riskitekijöitä ovat epäterveellinen ruokavalio, liiallinen alkoholinkäyttö, tupakointi, vähäinen liikunta, korkea painoindeksi ja runsas ruutuaika.
Tutkijat korostavat iltavirkkujen tunnistamisen ja huomioimisen tärkeyttä työpaikoilla, sillä iltavirkkuja on väestössä 11 % eli merkittävä osa.
Yhteys kronotyypin ja tulotason välillä havaittiin pääasiassa keski-ikäisillä miehillä, joilla vaikutus näkyi 4 % alhaisempina keskimääräisinä vuosituloina. Tutkimustulos saatiin seitsemän vuoden seurannassa.
Tutkijat korostavat iltavirkkujen tunnistamisen ja huomioimisen tärkeyttä työpaikoilla, sillä iltavirkkuja on väestössä 11 % eli merkittävä osa. Perinteinen klo 8:sta 16:een kestävä työpäivä saattaa olla huonosti sopusoinnussa iltaihmisten aktiivisuustason kanssa.
– Ratkaisujen löytäminen myös iltaihmisten terveellisten elämäntapavalintojen tukemiseksi vaikuttaa tutkimuksemme perusteella tärkeältä, sanoo professori Leena Ala-Mursula Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Väestöterveyden tutkimusyksiköstä tiedotteessa .
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
