Vaikka melu ei kumuloidu akustisesti, sen haitalliset vaikutukset terveyteen näkyvät monin eri tavoin. Melu häiritsee unta ja lisää stressin välityksellä useiden kroonisten sairauksien riskiä ja esiintymistä. Pitkään jatkuessaan melualtistus on yksi verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riskitekijöistä.
Melu vaikeuttaa puheen kuulemista peittämällä puheääniä. Jatkuva melualtistus päiväkodissa ja koulussa voi johtaa lasten kielellisen ja kognitiivisen kehityksen viivästymiseen. Ympäristön hyödyllisten varoitusäänien peittyminen melussa on myös ilmeinen tapaturmariski.
Noin kolmasosa väestöstä on meluherkkiä. He kokevat melun häiritsevämpänä kuin muut, saavat herkemmin melun aiheuttamia unihäiriöitä ja ovat alttiimpia melun vaikutuksille sydän- ja verenkiertoelimistöön.
Pitkäaikaisen melualtistuksen vaikutuksista terveyteen tarvitaan vielä runsaasti tutkimustietoa.
Marja Heinonen-Guzejev
LT, työterveyshuollon erikoislääkäri, projektitutkija
Helsingin yliopisto,
Hjelt-instituutti, kansanterveystieteen osasto
Tapani Jauhiainen
LKT, audiologian dosentti, audiologian ja foniatrian erikoislääkäri, osastonylilääkäri
HYKS, kuulokeskus (1980–2001)
Eeva Sala
LKT, foniatrian dosentti, foniatrian ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
TYKS, foniatrian poliklinikka
Ulla Ström
FM, puheterapeutti
TYKS, lastenneurologian yksikkö
Heikki S. Vuorinen
LKT, lääketieteen historian dosentti
Helsingin yliopisto,
Hjelt-instituutti, kansanterveystieteen osasto
Tampereen yliopisto
Katsausartikkeli Lääkärilehdestä 36/2012.
Kuva: Pixmac
