Masennusdiagnoosi ei selitä sen syytä, toteaa uusi tutkimus

Masennusta tulisi ajatella samanlaisena diagnoosina kuin päänsärkyä: diagnoosi ei vielä selitä, mistä oireet johtuvat.

Masennusdiagnoosi on vain kuvaus erilaisista psyykkisistä oireista, ei niiden aiheuttaja.
Adobe/AI
Masennusdiagnoosi on vain kuvaus erilaisista psyykkisistä oireista, ei niiden aiheuttaja.

Ihmisille tarjotaan yleisesti harhaanjohtavaa tietoa masennuksesta, ilmenee Turun yliopiston ja Taideyliopiston tutkimuksesta .

Tämä vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia ymmärtää kärsimyksensä syitä.

Tutkijat analysoivat johtavien kansainvälisten terveysorganisaatioiden julkisesti tarjoamaa tietoa masennuksesta. Tutkimukseen valittiin vaikutusvaltaisia englanninkielisiä organisaatioita.

Suurin osa organisaatioista kuvasi masennusta internet-sivuillaan sairautena, joka aiheuttaisi oireita tai selittäisi, mistä oireet johtuvat, vaikka tämä ei pidä paikkaansa. Yksikään ei esittänyt diagnoosia puhtaana oireiden kuvauksena, kuten olisi paikkansapitävää.

Vain kuvaus oireista

Useimmat psykiatriset diagnoosit ovat kuitenkin kuvailevia. Esimerkiksi masennusdiagnoosi on vain kuvaus erilaisista psyykkisistä oireista, ei niiden aiheuttaja.

– Masennusta tulisi ajatella samanlaisena diagnoosina kuin päänsärkyä. Molemmat ovat lääketieteellisiä diagnooseja, mutta kumpikaan ei selitä, mistä oireet johtuvat. Kuten päänsärky, masennus on kuvaus ongelmasta, jolla voi olla monenlaisia syitä. Masennusdiagnoosi ei selitä, mistä alentunut mieliala johtuu sen enempää kuin päänsärkydiagnoosi selittää, mistä pääkipu johtuu, kertoo tutkijatohtori ja psykiatriaan erikoistuva lääkäri Jani Kajanoja Turun yliopistosta tiedotteessa .

Kajanoja huomauttaa, että masennuksen esittäminen yhtenäisenä sairautena, joka aiheuttaa masennusoireita, on kehäpäätelmä, joka hämärtää ymmärrystä mielenterveysongelmien luonteesta.

Taustalla lienee psykologinen ajatteluvinouma.

– Ihmisillä näyttäisi olevan taipumus mieltää diagnoosi selitykseksi silloinkin, kun se ei ole sitä. Ammattilaisten olisi tärkeä olla syventämättä tätä väärinkäsitystä viestinnällään, ja sen sijaan auttaa ihmisiä ymmärtämään vaikeuksiaan, sanoo professori ja neuropsykologi Jussi Valtonen Taideyliopistosta tiedotteessa.

Artikkeli on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivulla.