Makeisvero otettiin käyttöön Suomessa vuonna 2011 ja se kohdistettiin makeisille, jäätelölle ja virvoitusjuomille. Veroa päädyttiin korottamaan vielä entisestään vuoden 2012 alussa.
Makeisverolla pyrittiin hillitsemään sokerillisten tuotteiden kulutusta.
Makeisvero ja sitä seuranneet korkeammat hinnat eivät kuitenkaan vähentäneet makeisten ja jäätelön kulutusta, ilmenee nyt Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimusraportista .
Sen sijaan virvoitusjuomissa sokerillisten juomien sokerivero ohjasi kulutusta sokerittomiin virvoitusjuomiin, joiden vero jäi korotuksissa ennalleen.
Veronkorotuksen seurauksena sokerillisten juomien kulutus väheni ja sokerittomien juomien kulutus kasvoi niin, että virvoitusjuomien kulutus kokonaisuutena säilyi samana.
Pitäisi olla korvaava tuote
Tutkimusraporttiin sisältyvästä kirjallisuuskatsauksesta ilmenee, että ns. terveysveroilla näyttää olevan terveysvaikutuksia vain, jos vero kohdistetaan tarkasti tiettyihin tuotteisiin ja kuluttajilla on mahdollisuutta valita läheinen ja terveellisempi korvaava tuote.
– Tutkimuksemme perusteella laaja terveyspohjainen vero tuskin ohjaisi kulutusta terveellisempään suuntaan. Joidenkin yksittäisten tuotteiden kohdalla vero voi näin tehdä, kuten tässä tutkimuksessa kävi sokerillisten virvoitusjuomien kohdalla. Näille jo tosin on olemassa korotettu virvoitusjuomavero tälläkin hetkellä, sanoo VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen tiedotteessa .
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
