Liikunnalla on monia terveysvaikutuksia, ja sitä tutkitaan yhä enemmän myös kivun hoidossa. Cochrane-katsauksessa selvitettiin liikunnan vaikutuksia kuukautiskivun hoidossa. Päätelmänä on, että liikuntaa voi hyvin suositella kuukautiskipujen hallintaan, joko yksin tai yhdessä NSAID-lääkkeiden kanssa.
Tutkimukseen otettiin mukaan satunnaistettuja hoitokokeita, joissa keskivaikeasta tai vaikeasta kuukautiskivusta kärsivät naiset saivat hoidoksi liikuntaintervention, tulehduskipulääkkeitä tai e-pillereitä. Tutkimuksia löytyi 12 ja niihin osallistui yhteensä 854 naista. Interventiot vaihtelivat kevyistä (venyttely, taiji, pilates tai jooga) vaativiin (zumba tai aerobinen harjoittelu). Liikuntaa harjoitettiin vähintään kolme kertaa viikossa 45–60 minuuttia kerrallaan. Yksikään tutkimuksista ei sisältänyt voimaharjoittelua.
Liikunnalla verrattuna hoidotta jäämiseen oli selvä vaikutus kivun intensiteettiin. Tutkimuksissa ei saatu näyttöä liikunnan vaikutuksesta muihin tulosmuuttujiin, kuten selkäkipuun, väsymykseen, elämänlaatuun, päivittäisiin aktiviteetteihin tai poissaoloon työstä tai koulusta.
Liikunnan voidaan ajatella auttavan kipuun usean mekanismin kautta. Suuren intensiteetin liikunta vapauttaa anti-inflammatorisia sytokiineja, vähentää vuodon määrää ja prostaglandiinien vapautumista. Vähäisen intensiteetin liikunta puolestaan madaltaa kortisolitasoja, mikä niin ikään vähentää prostaglandiinisynteesiä.
Lähde: Armour M, Ee C, Naidoo D ym. Exercise for dysmenorrhoea. Cochrane Database of Systematic Reviews 2019, Issue 9. Art. No.: CD004142. DOI: 10.1002/14651858.CD004142.pub4.
Kirjoittaja
Helena Liira
toimittaja
Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 46/2019.
