Suomalaiset verisuonikirurgit ovat kunnostautuneet alaraajojen suonikohjujen hoidon kehittämisessä ja tutkimisessa. Vähäaho ym. vertasivat satunnaistetussa tutkimuksessa perinteisen avoleikkauksen, vaahtokovetushoidon eli skleroterapian ja suonensisäisen laserhoidon viisivuotistuloksia jalkavarren ison iholaskimon eli isosafeenan (vena saphena magna) kohjuissa.
Yhteensä 196 potilasta satunnaistettiin ja 166 heistä (85 %) saatiin tutkituksi uudelleen viiden vuoden kuluttua. Perinteisessä avokirurgiaryhmässä isosafeena oli tukossa – eli hoito oli onnistunut – 96 %:lla potilaista, laserhoitoryhmässä 89 %:lla ja skleroterapiaryhmässä 51 %:lla.s
Hollantilaiset kirurgit Lamin johdolla vertasivat puolestaan suonikohjujen skleroterapiaa ja perinteistä leikkaushoitoa 8 vuoden seurannassa 430 potilaan aineistossa (230 skleroterapia, 200 leikkausta). Ainoastaan puolet potilaista saatiin seurantatutkimuksiin.
Tässäkin tutkimuksessa 8 vuoden jälkeen leikkaushoito oli parempi kuin skleroterapia, kun isosafeenan kiinnipysymistä mitattiin dopplerilla (eli suoneen ei ilmaantunut refluksia seurannassa).
Vanhassa siis vara parempi – eli perinteinen suonikohjuleikkaus antaa varmemman pitkäaikaistuloksen ainakin isosafeenan refluksin hoitona kuin vaahtoskleroterapia. Eri asia on sitten potilaiden mielipide ja kosmeettinen lopputulos, jotka myös ovat tärkeitä mittareita suonikohjukirurgiassa. Laserablaatio ja skleroterapiahan ovat huomattavasti kevyempiä hoitomuotoja kuin vanhanaikainen leikkaus.
Teksti: Hannu Paajanen
