Lapsuudenaikainen stressi jättää jälkensä siittiöiden epigeneettiseen profiiliin. Tällä voi olla merkitystä tuleville sukupolville, sillä monet havaituista assosiaatioista liittyvät aivojen kehitykseen.
Uraauurtava havainto on tehty Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa yhteistyössä Kööpenhaminan yliopiston tutkijoiden kanssa.
Epigeneettisellä periytymisellä tarkoitetaan perinnöllisen tiedon siirtoa jälkeläiselle ilman, että se on koodattuna DNA:n tai RNA:n sekvenssiin. Ympäristön aiheuttamat muutokset saattavat tämän myötä periytyä sukusolujen kautta sukupolvelta toiselle.
Tuoreessa tutkimuksessa yhteys lapsuuden kaltoinkohteluun todettiin useissa mahdollisesti aivojen kehitykseen vaikuttavissa siittiöiden ominaisuuksissa.
– Seuraavaksi haluamme tutkia kaltoinkohtelua, siittiöiden epigenomia ja jälkipolven ominaisuuksia yhdessä. Epigeneettisen periytymisen osoittaminen ihmisillä uudelleenkirjoittaisi periytymisen sääntöjä, joten tarve jatkotutkimuksille on selkeä, aivotutkija ja tutkijalääkäri Jetro Tuulari toteaa tiedotteessa .
Tutkimukseen osallistui 55 keski-ikäistä miestä. Tilastollisessa mallintamisessa vakioitiin monet muut terveystekijät kuten vastaajan ikä, paino ja tupakointi.
FinnBrain on Turun yliopistossa vuonna 2010 käynnistetty yli 4000 perheen syntymäkohorttitutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen.
Kohortin vanhempien tutkimus on myös keskeinen osa hankkeen tutkimusta, ja tuore Molecular Psychiatry -tiedelehdessä julkaistu osatutkimus keskittyy kohortin isien terveyteen.
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivulla.
