Psykiatrian erikoislääkäri, kouluttajapsykoterapeutti Ben Furman työtovereineen on kehittänyt 4–12-vuotialle lapsille suunnatun ratkaisukeskeisen Muksuopin. Menetelmä korostaa lapsen omaa toimijuutta raivokohtauksien hoitoon.
Aggressiivisuuskohtaukset ovat tavallisia leikki-iässä ja myöhemminkin muun muassa tarkkaavaisuus-, uhmakkuus- ja käytöshäiriöistä kärsivillä lapsilla ja nuorilla. Tällöin lapsi huutaa, lyö, potkii, sylkee, kiroilee tai heittelee tai rikkoo tavaroita. Kohtaus alkaa reaktiona pettymykseen ja voi kestää muutamista minuuteista puoleen tuntiin.
Aggressiivisuuskohtauksia esiintyy kolmella neljästä 3–5-vuotiaasta ja joka viidennellä 6–8-vuotiaalla, mutta 9–12-vuotiaista raivokohtauksia on enää neljällä prosentilla. Pojilla kohtaukset ovat kolme kertaa yleisempiä kuin tytöillä. Lapset kärsivät itsekin ongelmastaan ja haluavat päästä siitä eroon.
Furman ja koulutuspsykoterapeutti Tapani Ahola havainnollistavat menetelmää Lääkärilehdessä (19/2019) julkaistussa tapausselostuksessa.
Muksuopissa lapsen annetaan itse päättää, millä tavalla hän haluaa rauhoittaa itsensä suuttumistilanteissa. Lapsen kanssa laaditaan yksityiskohtainen ohjelma, jonka avulla hän opettelee käyttämään rauhoittumiskeinoaan. Keinoa harjoitellaan roolileikin avulla, ja harjoitusohjelman toteuttamiseen kytketään tiiviisti mukaan lapsen koko sosiaalinen verkosto.
Muksuoppi-menetelmällä voidaan yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksen perusteella auttaa aggressiivisuuskohtauksista kärsiviä lapsia. Jos lapsi ei saa tarvitsemaansa apua, kohtaukset lisäävät epäsosiaalisen käyttäytymisen ja rikollisuuteen ajautumisen riskiä myöhemmällä iällä.
Lähde: Furman B, Ahola T. Aggressiivisuuskohtausten ratkaisukeskeinen hoito: kuinka lapsi saadaan auttamaan itseään? Suom Lääkäril 2019;74:1203–05.
Kirjoittaja
Tiina Huttu
toimittaja
Kuva
Fotolia
Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 8.5.2019.
