Lapsena kantasolusiirron yhteydessä annettu säde- tai solunsalpaajahoito vaurioittaa DNA:ta ja altistaa ennenaikaiselle vanhenemiselle. Vaarana ovat verisuonten ja sukurauhasten ennenaikainen vanheneminen sekä raihnaisuus aikuisiässä, kirjoittavat Anu Suominen ja Kirsi Jahnukainen Lääkärilehdessä.
Vanhenemiseen liittyviin elinmuutoksiin yhdistyy raihnaisuus, jonka merkkejä ovat lihasmassan vähentyminen, lihasvoiman ja kestävyyden väheneminen, tasapainon huononeminen ja kävelyn hidastuminen sekä vähäinen fyysinen aktiivisuus. Sitä on havaittu kantasolusiirron saaneilla merkittävästi enemmän kuin terveillä verrokeilla.
Vakavan sairauden puhkeaminen kiihdyttää ikääntymisprosessia vähentämällä fyysistä aktiivisuutta, samoin altistuminen DNA:ta vaurioittaville tekijöille hoidoissa. Epäterveelliset elämäntavat nopeuttavat prosessia edelleen.
Lapsuudessa kantasolusiirron saaneiden seuranta pitää suunnitella niin, että vanhenemiseen liittyvät sairaudet tunnistetaan ajoissa. Sydämen ja munasarjojen toimintaa, verenpainetta ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä tulee seurata. Myöhäisvaikutusten seurantaan olisi hyvä liittää standardoitu raihnaisuuden testaus.
Elämäntavat ovat merkittävä sydän- ja verisuoniterveyteen ja raihnaisuuteen vaikuttava tekijä, johon potilas voi itse vaikuttaa. Hänelle pitää painottaa, että huolehtimalla lihasmassasta, treenaamalla voimaa ja nopeutta ja pysymällä fyysisesti aktiivisena hän voi estää uupumusta ja hidastaa vanhenemista.
Ensimmäinen sukupolvi lapsena kantasolusiirtohoidon saaneita on pian 30–40-vuotiaita. Lisää tietoa hoitojen myöhäisvaikutuksista tarvitaan nopeasti.
Suominen A, Jahnukainen K. Lapsena kantasolusiirron saaneiden ennenaikainen vanheneminen. Suom Lääkäril 2018;73:1665–8.
Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 32/2018. Lue koko artikkeli alla olevasta linkistä
Teksti: Marianne Jansson
Kuva: Fotolia
