Alle kouluikäisiä selkäkipupotilaita tulee lääkärin vastaanotolle harvoin. Yli 10-vuotiailla alaselkäkipu on jo yleisempi oire, ja useimmiten se menee ohi nopeasti, kirjoittaa Ilkka Helenius Lääkärilehdessä (37(2019).
Alle kouluikäisen selkäkipuun on useimmiten selvä orgaaninen syy, ja sairaus voi edellyttää nopeaa diagnostiikkaa ja hoitoa. Siksi selkäkipuinen pikkulapsi on lähes aina aiheellista lähettää erikoissairaanhoidon tutkimuksiin.
Välilevyjen rappeutuminen alkaa heti 10. ikävuoden jälkeen, ja joillekin voi kehittyä oireinen lannerangan välilevypullistuma. Se ei lapsilla parane spontaanisti yhtä nopeasti kuin aikuisilla. Selkäkipu voi liittyä myös selän virheasentoihin.
Alaselkäkipujen tavallisin aiheuttaja on lannenikaman takakaaren höltymä tai rasitusmurtuma, joka syntyy yleensä toistuvasta rasituksesta. Tyypillinen potilas on yli 10-vuotias liikunnallisesti aktiivinen lapsi, jolla on rasitukseen liittyvää alaselkäkipua ja ”kireät takareidet”. Hoitona on liikuntakielto, ja tuoreeseen vaivaan voidaan käyttää myös korsettihoitoa.
Vanhemmilta lapsilta saa anamneesista vihjeitä selkäkivun syystä. Kasvukivut ilmenevät yleensä raajoissa iltaisin nukkumaan mennessä. Lihasvenähdyksiin liittyvät kivut talttuvat yleensä viikossa tai parissa. Pitkään jatkunut kuumeilu viittaa selkärangan bakteeritulehdukseen. Yösärky, virtsaamisvaikeudet, alaraajojen heikkous ja kuumeilu ovat vakavan sairauden ennusmerkkejä. Lapsilla niitä on kuitenkin erittäin harvoin.
Mikäli kliininen tutkimus on täysin normaali, voidaan lapsi kutsua uudelleen arvioon 1–2 viikon kuluttua, ennen kuin edetään kuvantamistutkimuksiin.
Lähde: Helenius I. Lapsen selkäkipu. Suom Lääkäril 2019;74:2021–5.
Kirjoittaja
Marianne Jansson
toimittaja
Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 12.9.2019.
