Lääkkeistä tinkiminen yleistyi Juha Sipilän hallituksen (2015–2020) kovien säästötoimien aikaan.
Tämä ilmenee Turun yliopistossa tehdystä tutkimuksesta.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten aineellisen puutteen, kuten ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä tinkimisen kokemukset vaihtelivat vuosina 2013–2015, 2018 ja 2020 työssäkäyvien, osa-aikaisesti työssäkäyvien tai osa-aikaisesti eläkkeellä olevien, opiskelijoiden, työttömien, työkyvyttömien ja eläkeläisten keskuudessa.
Aineistona käytettiin THL:n väestökyselyjä.
Puute yleisintä työttömillä ja työkyvyttömillä
Sipilän hallituksen aikana toteutettiin useita säästötoimia, jotka kohdistuivat terveydenhuollon maksuihin ja sosiaalietuuksiin. Lääkkeiden, terveydenhuollon matkojen, yksityisen hoidon ja julkisen terveydenhuollon omavastuita ja asiakasmaksuja korotettiin.
Aineellinen puute oli yleisintä työttömillä ja työkyvyttömillä ja harvinaisinta eläkeikäisillä ja kokoaikaisesti työssä olevilla. Naiset kokivat aineellista puutetta yleisemmin kuin miehet.
Vuonna 2018 etenkin työkyvyttömien miesten ja naisten, työttömien naisten sekä osa-aikatyössä tai osa-aikaeläkkeellä olevien miesten aineellisen puutteen kokemukset olivat yleisempiä kuin aiempina tutkimusvuosina, mikä heikensi heidän suhteellista asemaansa entisestään.
Lääkkeistä tinkiminen kustannussyistä oli näissä ryhmissä useammin osa koettua aineellista puutetta.
Kasvaneiden erojen taustalla oli todennäköisesti sekä heikentynyttä maksukykyä että kasvaneita terveysmenoja, jotka johtuivat säästötoimista.
Syy-seuraussuhdetta ei voida varmentaa
Tutkimus perustui ns. poikkileikkausasetelmaan, joten syy-seuraussuhdetta Sipilän hallituksen politiikkatoimien ja aineellisen puutteen kokemusten muutosten välillä ei voida sen perusteella varmentaa.
Tulokset täydentävät kuitenkin rekisteritutkimuksiin perustuvaa tietoa tuomalla esiin ihmisten omia kokemuksia.
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivulla.
