Kelan kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on tukea kuntoutujan opiskelu- ja työkykyä silloin, kun toimintakyky on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi. Lääkärilehdessä julkaistavan tutkimuksen mukaan tavoite näyttää täyttyvän varsin hyvin.
Työssä hakemushetkellä olleista 26–60-vuotiaista lähes kaikki, 90 prosenttia, oli työssä myös kuntoutuksen päättyessä ja 85 prosenttia edelleen vuoden kuluttua. Sairauspäivärahalla hakemushetkellä olleista noin puolet oli työssä kuntoutuksen jälkeen ja määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olleista noin kolmasosa. Myös työttömiä oli jonkin verran palannut työelämään.
Tätä nuoremmista enemmistö oli hakemushetkellä opiskelijoita, ja heistä noin kaksi kolmasosaa oli kuntoutuksen päättyessä siirtynyt työhön ja noin neljäsosa opiskeli edelleen. Hakemushetkellä työllisistä nuorista noin 70 prosenttia oli edelleen työssä ja työttömistä noin kolmasosa. Lähinnä 16–25-vuotiaiden miesten työkykyyn liittyviä tavoitteita ei saavutettu.
Tutkimuksessa tarkasteltiin rekisteritietoja yli 13 000:sta kuntoutuspsykoterapian vuosina 2011 ja 2012 aloittaneesta henkilöstä, jotka päättivät terapian vuoden 2015 loppuun mennessä. Naisia oli 77 prosenttia, ja keski-ikä oli 34 vuotta. Kuntoutuspsykoterapiaa saatiin useimmiten masennus- tai ahdistuneisuushäiriöihin. Sen kesto on 1–3 vuotta.
Kirjoittaja
Marianne Jansson
toimittaja
Kuva
Fotolia
Tutkimus on julkaistu Lääkärilehdessä 13/2019.
Lähde: Tuulio-Henriksson A, Toikka T, Heino P, Laukkala T. Kuntoutuspsykoterapia tukee työssä pysymistä. Suom Lääkäril 2019;74:816–9.
