Valtioneuvoston vuonna 2001 hyväksymän Terveys 2015 -ohjelman mukaisena tavoitteena on ollut kaventaa kuolleisuuseroja viidenneksellä vuoteen 2015 mennessä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei tähän tavoitteeseen tulla pääsemään. Sosioekonomisten ryhmien väliset kuolleisuuserot ovat jopa jatkaneet kasvuaan.
Tutkimuksessa käytettiin Terveys 2000- ja Terveys 2011 -väestötutkimuksia, jotka muodostavat monipuolisen terveyshaastatteluihin, kyselyihin ja terveystarkastuksiin perustuvan pitkittäisaineiston.
Terveys 2011 -tutkimukseen kutsuttiin kaikki elossa olevat Terveys 2000 -tutkimukseen 11 vuotta aiemmin kutsutut henkilöt, jotka eivät olleet kieltäytyneet jatkotutkimuksista, sisältäen myös vuoden 2000 nuorten aikuisten (18–29-vuotiaat) kotihaastatteluun kutsutut, jotka olivat 29 vuotta täyttäneitä vuonna 2011.
Terveys 2011 -otos sisälsi 30–74-vuotiaita henkilöitä 6 975, joista yhteensä 5 164 (74 %) osallistui vähintään yhteen tiedonkeruun vaiheeseen.
Erot ennallaan
Tutkimuksesta käy ilmi, että koulutusryhmien välillä oli huomattavat erot useimmilla terveyden ja hyvinvoinnin ulottuvuuksilla, ja erot säilyivät pääpiirteissään ennallaan vuodesta 2000 vuoteen 2011.
Erot kaventuivat ainoastaan pitkäaikaissairastavuudessa, miehillä koetussa terveydessä ja naisilla oppimiskyvyssä. Kasvisten käytön, fyysisen toimintakyvyn, työkyvyn, riittämättömän toimeentulon ja työttömyyden koulutusryhmittäiset erot säilyivät lähes ennallaan.
Toteutumattomaan lääkärihoitoon liittyen koulutuksen mukaisia eroja oli naisilla ja psyykkiseen kuormittuneisuuteen liittyen miehillä ainoastaan vuonna 2000. Päivittäisen tupakoinnin koulutusryhmittäiset erot kasvoivat naisilla.
Tasa-arvotavoitetta lähestytään hitaasti
Suomessa yhteiskuntapolitiikan keskeinen tavoite on ollut terveyden ja hyvinvoinnin mahdollisimman hyvä taso ja vähäiset erot väestöryhmien välillä. Tutkimuksen mukaan tasotavoitteen osalta kehitys on ollut monelta osin suotuisaa: väestön terveys ja hyvinvointi pääosin kohenivat vuodesta 2000 vuoteen 2011.
Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että tasa-arvotavoitetta lähestytään kovin hitaasti, ja joidenkin keskeisten hyvinvoinnin osoittimien kohdalla kehitys on ollut tavoitteeseen nähden päinvastaista.
Tutkimuksessa mukana olleen erikoistutkija Kirsi Talalan mukaan terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen edellyttäisi sitä, että muita huonommassa asemassa olevien tilanteeseen pitäisi jatkuvasti kiinnittää erityistä huomiota kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.
Tutkimuksen tuloksia
➤ Koettu terveys
Koetun terveyden ja pitkäaikaissairastavuuden koulutusryhmittäiset erot olivat samansuuntaiset kuin aiemmissa tutkimuksissa; korkean koulutuksen saaneet kokivat terveytensä paremmaksi ja heillä oli vähemmän pitkäaikaissairauksia kuin matalan koulutuksen saaneilla.
Pitkäaikaissairastavuuden koulutusryhmittäiset erot kaventuivat miehillä ja naisilla, ja koetun terveyden koulutusryhmittäiset erot kaventuivat miehillä vuodesta 2000 vuoteen 2011.
➤ Fyysinen toimintakyky
Vaikeuksia puolen kilometrin kävelyssä ilmoittaneiden osuus oli vuonna 2000 alimmassa koulutusryhmässä miehillä viisinkertainen ja naisilla yli kolminkertainen ylimpään koulutusryhmään verrattuna.
Tutkimusjakson aikana kävelyvaikeudet näyttivät hieman lisääntyneen keski- ja korkea-asteen koulutusryhmissä ja vähentyneen perusasteen ryhmässä sekä miehillä että naisilla.
➤ Kognitiivinen toimintakyky
Kognitiivista toimintakykyä mittaavan opittujen sanojen lukumäärän koulutusryhmittäiset erot olivat selviä; suoriutuminen oli parasta korkea-asteen koulutuksen ja huonointa perusasteen koulutuksen saaneilla. Suoriutuminen kuitenkin parani kaikissa koulutusryhmissä sekä miehillä että naisilla.
Lisäksi naisilla koulutusryhmien väliset erot kaventuvat vuodesta 2000 vuoteen 2011, mikä johtui oppimiskyvyn parantumisesta erityisesti perusasteen koulutusryhmässä.
➤ Työkyky
Korkea-asteen koulutuksen suorittaneet kokivat työkykynsä parhaaksi ja perusasteen koulutuksen suorittaneet arvioivat työkykynsä huonoimmaksi, eivätkä nämä johdonmukaiset erot muuttuneet oleellisesti yhdentoista vuoden aikana.
Työkyky parantui tarkastelujakson aikana muissa paitsi peruskoulutettujen naisten ja keskiasteen miesten ryhmässä, joilla se pysyi ennallaan.
➤ Tupakointi
Tupakointi oli selvästi yleisempää perus- ja myös keskiasteen koulutusryhmissä verrattuna korkea-asteen koulutuksen saaneisiin sekä miehillä että naisilla.
Päivittäin tupakoivien osuus väheni miehillä kaikissa koulutusryhmissä vuodesta 2000 vuoteen 2011. Naisilla sitä vastoin tupakointi yleistyi perusasteen koulutus-ryhmässä ja väheni ainoastaan korkea-asteen koulutuksen saaneilla, ja tupakoinnin koulutusryhmittäiset erot kasvoivat vuodesta 2000 vuoteen 2011.
➤ Kasvisten käyttö
Miehillä kasvisten syöminen oli yleisintä korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden ryhmässä. Tulos erosi selvästi edukseen perus- ja keskiasteen koulutuksen saaneista.
Naisilla koulutusryhmien väliset erot olivat suoraviivaisemmat: keskiasteen koulutuksen saaneiden ryhmässä syötiin kasviksia selvästi useammin kuin alimpaan koulutusryhmään kuuluvien keskuudessa. Toisaalta keskiasteen koulutuksen saaneet söivät tuntuvasti vähemmän kasviksia kuin ylimmän koulutusryhmän jäsenet.
➤ Toimeentulo ja työttömyys
Riittämättömän toimeentulon ilmoittaneiden osuus oli selvästi suurempi kahdessa alemmassa koulutusryhmässä verrattuna korkea-asteen koulutuksen saaneisiin.
Riittämättömän toimeentulon ilmoittaneiden osuus pieneni tutkimusjakson aikana perusasteen koulutuksen saaneiden ryhmässä, mutta koulutuserot eivät muuttuneet tilastollisesti merkitsevästi vuodesta 2000 vuoteen 2011.
Vuonna 2000 työttömien osuus oli perusasteen koulutuksen saaneilla miehillä ja naisilla noin kolminkertainen verrattuna korkea-asteen koulutettuihin, ja keskiasteen koulutuksen suorittaneet sijoittuivat näiden kahden ryhmän väliin.
Työttömien osuus laski yhdentoista vuoden aikana, ja koulutusryhmien väliset suhteelliset erot säilyivät ennallaan.
Lähde:
Lääkärilehti 36/14: Koulutusryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat edelleen suuria
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Tarkastanut:
Kirsi Talala
FT, erikoistutkija
THL, Väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi -osasto
Kuva:
Panthermedia
