Koronapandemian ensimmäisen aallon jälkeen nuorten uudet psykiatriset diagnoosit lisääntyivät erikoissairaanhoidossa lähes viidenneksellä Suomessa, selviää Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen ja THL:n uudessa tutkimuksessa.
Diagnoosit lisääntyivät erityisesti tytöillä, teini-ikäisillä ja pääkaupunkiseudulla, jossa rajoitukset ja COVID-19-tartuntojen määrät olivat suurimmat.
Eniten lisääntyivät syömishäiriöiden sekä masennuksen ja ahdistuksen diagnoosit.
Eniten lisääntyivät syömishäiriöihin, masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin sekä neurokognitiivisiin häiriöihin liittyvät diagnoosit.
Kesäkuusta 2020 syyskuuhun 2021 Suomessa diagnosoitiin yhteensä 3 821 potilasta enemmän kuin mitä odotettiin. Tänä aikana psykiatrisia diagnooseja tehtiin entistä enemmän erityisesti nuorille naisille ja teini-ikäisille.
Lasten diagnoosit eivät lisääntyneet merkittävästi odotetusta määrästä.
Diagnooseja eniten alueilla, joissa oli paljon tautitapauksia ja tiukimmat rajoitukset
Tutkimuksen mukaan psykiatriset diagnoosit olivat lisääntyneet ennustemalleista erityisesti alueilla, joilla oli korkein COVID-19-sairastavuus ja alueilla, joissa oli tiukimmat rajoitukset.
– Diagnoosien määrän kasvu näkyi erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa. Jatkotutkimuksissa on tärkeää selvittää, millainen rooli COVID-19-sairastavuudella tai rajoituksilla oli diagnoosien määrän kasvussa, Gyllenberg sanoo Turun yliopiston tiedotteessa.
Tutkimuksessa selvisi, että eniten lisääntyivät syömishäiriöihin (33,4 %), masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin (21 %) sekä neurokognitiivisiin häiriöihin liittyvät diagnoosit.
Tutkijoiden mukaan diagnoosien nopea lisääntyminen pandemian kolmen ensimmäisen kuukauden jälkeen herättää huolta palvelujen puutteista ja saatavuudesta kriisiaikana. Mahdollisia selityksiä diagnoosien määrän nousulle on muun muassa muutokset hoitoon hakeutumisessa sekä viivästynyt palvelun saanti yhteiskunnan ollessa monilta osin suljettuna.
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
