Lihaskrampit ovat hyvin yleisiä. Niitä on kaikenikäisillä ihmisillä, mutta iän myötä krampit yleistyvät. Jopa puolet vanhusväestöstä valittaa joskus kramppeja.
Krampit ja suonenvedot
Krampilla tarkoitetaan kivuliasta lihassupistusta, joka tulee henkilön tahtomatta. Kun kramppi on alaraajoissa, puhutaan suonenvedosta. Suonenveto on tavallisinta yöllä tai juuri kun henkilö herää aamulla. Reiden tai pohkeen lihas supistuu voimakkaasti ja aiheuttaa muutaman sekunnin tai minuutin kestoisen kivun. Kipu voi olla hyvin voimakasta ja pelottavaakin. Kipu on kuitenkin vaaratonta. Se häviää nopeasti, mutta paikallista arkuutta voi olla vielä monta päivää suonenvetokohtauksen jälkeen.
On muunlaisiakin kramppeja. On nopeaa lihasnykinää, joka esim. silmäluomessa tunnetaan elohiirenä. Nopeat, hyvin pienen alueen lihasnykinät eivät aina edes tunnu, mutta ne saattavat näkyä ihon pinnan väreilynä.
Mikä syy?
Suonenvedon ja muiden kramppien syy jää usein epäselväksi. Tiedetään kuitenkin seikkoja, jotka ovat yhteydessä kramppien ilmaantumiseen. Kramppeja edeltävänä päivänä henkilö on saattanut rasittaa lihasta poikkeuksellisen paljon. Taustalla voi olla pitkä kävely- tai juoksulenkki, ehkä kylmässä ilmassa. Kylmässä vedessä uiminen voi myös aikaansaada kramppeja. On myös joitakin lääkkeitä, jotka lisäävät kramppien mahdollisuutta. Näitä ovat etenkin nesteenpoistolääkkeet. Nesteenpoistolääkkeet poistavat veden lisäksi elimistöstä suolaa ja krampit johtuvat ainakin osaksi tästä suolan menetyksestä. Liiallinen rasitus aiheuttaa myös hikoilun kautta suolan menetystä ja tämäkin tuo esiin krampit ja suonenvedot.
Miten tutkitaan?
Yleensä potilaan antamat tiedot ja lääkärin tekemä tutkimus riittävät kramppien selvittämiseksi. Jos krampit ovat erityisen vaikeita tai pitkäkestoisia tai jos niihin liittyy muita vaivoja, lääkäri voi pyytää verikokeita, joista selviää, onko suolan puutetta tai muuta vikaa. Krampit liittyvät joskus sisäelinten sairauksiin, joiden selvittäminen vaatii veri- ja virtsakokeita. Verikokeet verensokerin ja verenkalkin sekä kilpirauhasen, maksan ja munuaisten toiminnan selvittämiseksi tulevat kyseeseen.
Jos tämäkään ei selvitä asiaa ja krampit vain jatkuvat, lääkäri voi suosittaa hermo- ja lihassähkötutkimusta, ENMG:tä (hermoratatutkimus), josta selviää onko sittenkin kyseessä jokin hermojen tai lihasten sairaus. Tällöin on havaittavissa kramppien lisäksi muitakin löydöksiä lihasten ja hermojen poikkeavasta tilasta. Ongelmatapauksissa tarvitaan neurologian erikoislääkärin apua.
Miten hoidetaan?
Krampit menevät yleensä itsestään ohi. Kipua voidaan lievittää lihasta venyttämällä ja hieromalla. Neste- ja suolatasapainosta on huolehdittava ennen rasitusta ja muutenkin. Lihaksia on hyvä venyttää ennen rasitusta ja pitää ne lämpimänä. Sopivien jalkineiden valintaan kannattaa kiinnittää huomiota.
Jos kramppeja on usein, kannattaa vähentää kahvin ja muiden kofeiinipitoisten juomien nauttimista ja pohtia lääkärin kanssa, voidaanko jokin syylliseksi epäilty lääke vaihtaa toiseen lääkkeeseen tai lopettaa. Lääkäri voi suosittaa jonkin suolavalmisteen (mm. magnesiumin) käyttöä, vaikka niiden tehosta ei olekaan tieteellistä näyttöä. Kramppien ja suonenvedon hoitoon on myös reseptilääkkeitä.
Kuva: Jaan Seitsara
