Psykiatri ja psykoanalyytikko Heikki Majava aloitti kirjoittamisen jo lukioikäisenä. Hän on ollut mm. Medisiinarin ja Psykoterapia-lehden päätoimittaja ja julkaissut moninaisilla foorumeilla parisataa artikkelia. Hän kertoo motokseen: ”Mieli, kieli, aistiva ruumiillisuus psykoterapeuttisen ymmärtämyksen lähteenä.”
Therapeia-säätiön julkaisemaan kirjaan on koottu keskeinen osa hänen kirjoituksiaan 60-luvulta lähtien, esimerkiksi Lääkärilehden artikkelista (1970) ”Hippiliike ja mielenterveys” aina 2010-luvulle artikkeliin ”Psykoanalyysi – kvanttiteoria – ekokritiikki”. Huima 50 vuoden kaari, joka hahmottaa psykoterapian ja sen taustalla olevien ihmiskäsitysten kehitystä tänä ajanjaksona.
Teos pitää sisällään hänen julkaisuistaan vain pienen otoksen. Ne on ryhmitelty käsittelemään aikaa sukupolvesta toiseen, aatteita ja ihanteita, psykoterapiaa sekä luovuutta henkisenä voimavarana. Varsinainen sisältö kätkeytyy näiden pääotsikoiden alle. Kirjoitukset heijastavat ennakkoluulottoman ajattelijan rohkeitakin avauksia poikkitieteelliseen otteeseen. Tässä näkyy löytöretkeilijän pyrkimys.
Psykoanalyytikko Pirkko Siltala toteaa esipuheessaan, että Majavan esseenomaiset artikkelit ovat rohkeasti omaan ajatteluun perustuvia, mutta juuri siksi haastavia ja uusia näkemyksiä avaavia. Ne eivät kasva totutuista ja itsestään selvistä lähtökohdista, juuri siksi ne ovatkin lukijalle yllätyksellisiä.
Kirjassa vilahtelee melkoinen merkkihenkilöiden galleria: Freud, Marx, Engels, Jung, Siirala, Derrida, Bahtin, Broms, Tarasti, Kullervo… Tämä kuvaa hyvin Majavan laaja-alaista kiinnostusta ja innoitusta kirjoittaa heränneet ajatukset myös toisten luettavaksi. Johdannossaan hän toteaa tavoitteekseen välittää tietoa psykoterapeuttisesta tietämyksestä ja humanismista myötäelämisen kyvyn, elämänymmärryksen ja rauhan toiveiden sekä rakkauden vahvistajina.
Majava avaa psykiatrian ja psykoterapian näköaloja yhteiskuntaan, filosofiaan ja taiteeseen. Psykiatriassa toistaiseksi vähän harrastettu semiotiikan näkökulma on hänelle erityinen kiinnostuksen kohde, ja hänen kirjoituksensa psykosemiotiikasta hahmottavat tätä uudehkoa näkökulmaa.
Artikkelinsa ”Kohti ymmärtämisen psykosemiotiikkaa” hän päättää sanoihin: ”Syvällisin tieto elämästä ei olekaan puettavissa vain sanalliseen, diskursiiviseen muotoon, koska emotionaalisen ja mentaalisen elämän rytmit ovat luonteeltaan hetkellisiä ja loputtoman moninaisia ja kovin herkkiä kaikenlaisille vaikutuksille. Toisaalta juuri nämä kerrostumat muodostavat tunteiden dynaamisen sisällön, joka myös muodostaa, konstruoi taiteen, haasteineen ja tarkoituksineen.”
Kirja sopii kaikille, jotka haluavat laajentaa näkökulmiaan ihmisestä, ihmismielestä, tieteestä ja taiteesta.
Psykoterapia ihmismielen löytöretkenä. Psykiatrin kirjoituksia vuosien varrelta. Heikki Majava. Therapeia-säätiö, Helsinki 2012. ISBN 978-952-5519-23-5. Sivuja 244. Hinta 38 e.
Mikko Roine
Julkaistu Lääkärilehdessä 35/13.
