Joulun aikana moni saattaa huomata kärsivänsä korvamadoista, eli päässä soimisesta. Ajatuksissa pyörii haluamattakin laulut tonttu-ukoista, enkeleistä, kulkusista ja joulupukista.
Tutkija ja analyytikko, tohtori Lassi Liikkanen on tutkinut musiikin päässä soimista. Hänen mukaansa kyse on musikaalisesta muistosta, joka jostain syystä pyrkii henkilön haluamatta valtaamaan tietoisuuden.
Liikkasen mukaan sana korvamato on suora käännös saksankielestä (Ohrwurm). Hän käyttää mieluummin termiä "päässä soiminen", koska korvamato antaa väärän kuvan ilmiöstä.
– Kyseessä ei ole mikään pään sisällä oleva ulkopuolinen tunkeutuja, vaan ihmisen omien aivojen tuote, hän huomauttaa.
Lähes kaikilla soi päässä
Liikkanen teki päässä soimisesta tutkimuksen vuonna 2007. Sen mukaan valtaosalla suomalaisista soi päivittäin päässä jonkinlainen musiikki.
Lähes 92 prosenttia internet-kyselyn 13 000 vastaajasta kertoi musiikin soivan päässään ainakin kerran viikossa. Tästä voi päätellä, että jos joululaulut jäävät soimaan päähäsi, et ole vaivasi kanssa yksin. Ne soivat melko todennäköisesti muutaman muunkin päässä.
– Tutkimuksesta kävi ilmi, että päässä soiminen oli yleisintä aktiivisesti musiikkia harrastavien keskuudessa. Se oli myös jonkin verran yleisempää naisilla kuin miehillä, Liikkanen kertoo.
Eroa oli myös ikäryhmien välillä. Nuorilla musiikki soi useammin päässä kuin vanhemmilla. Liikkasen mukaan tämä voi liittyä muistijärjestelmän toiminnan ja ylläpidon heikkenemiseen iän myötä. Asiasta ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta.
Voiko korvamadosta päästä eroon?
Korvamato herättää negatiivisia mielikuvia. Monelle tulee mieleen ne hetket, kun itsepintainen kappale on soinut päässä tunti toisensa jälkeen. Ilmiö on tuttu etenkin joulun aikaan, kun samat laulut soivat kauppakeskuksissa, radiossa ja työpaikoilla.
Korvamadon häätämiseksi ei ole olemassa lääkettä. Joitain konsteja kuitenkin löytyy.
Ensinnäkin kappaleen voi yrittää häätää ajattelemalla toista kappaletta. Silloin voi toki joutua ojasta allikkoon. Uusi kappale saattaa jäädä päähän soimaan yhtä itsepintaisesti kuin edellinenkin.
Toinen vaihtoehto ei ole musiikin ystävien mieleen. Musiikin kuuntelemattomuus voi nimittäin olla avuksi.
Liikkanen ehdottaa kolmanneksi keinoksi ankaraa keskittymistä johonkin muuhun aiheeseen kuin musiikkiin. Tutkimusten mukaan päässä alkaa soida helpoiten, kun keskittyminen on herpaantumistilassa. Esimerkiksi jännittävän kirjan lukeminen voisi auttaa.
Joillekin musiikin päässä soimisesta voi kuitenkin kasvaa suuri ongelma, joka häiritsee jokapäiväistä elämää. Silloin puhutaan musikaalisista pakkomielteistä. Nämä henkilöt saavat apua terapiasta ja lääkehoidosta.
Kiehtova ilmiö
Tutkimuksissa on havaittu, että "kuulemme" sisäistä musiikkia lähes samalla tavalla kuin kuulemme oikeaa musiikkia. Molemmissa tapauksissa aivojen ääniä prosessoivat alueet osallistuvat aktiivisesti sekä musiikkihavaintojen että -muistojen prosessointiin.
– Teoriaani siitä, että päässä soiminen olisi tarpeellinen osa musikaalista muistia, esimerkiksi muistijälkien vahvistumiseen liittyen, ei ole ehditty testaamaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kyseessä on muistin harmiton sivuominaisuus, ei normaalitoiminnalle välttämätön osa, Liikkanen sanoo.
Hän haluaisi puhdistaa päässä soimisen mainetta. Hän huomauttaa, että kyseessä on yleensä varsin harmiton asia. Korvamato voi myös yllättää iloisesti. Joskus päässä voi alkaa soida kappale, jonka on kuullut viimeksi vuosikymmeniä sitten.
Musiikin päässä soiminen on jännittävä ilmiö. Musiikkimuiston voi herättää mikä vain: sana, kuva, video, sointu tai liike. On oikeastaan aika kiehtovaa, että pelkkä joulupukin näkeminen saattaa saada mieleen laulun jos toisenkin. "Joulupukki, joulupukki, valkoparta, vanha ukki..."
Kirjoittaja:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
