Lapsena alkanut ja nuoruudesta varhaisaikuisuuteen asti kestävä paikallaanolo lisää kehon rasvamassaa ja vyötärörasvaa.
Paikallaanolon haitat voidaan kuitenkin estää melkein kokonaan kevyellä liikunnalla, ilmeni tutkimuksesta joka toteutettiin Itä-Suomen yliopiston ja brittiläisten Bristolin ja Exeterin sekä yhdysvaltalaisen Coloradon yliopistojen yhteistyönä. Tulokset julkaistiin Nature Communications -tiedelehdessä .
– Tutkimuksemme tarjoaa uutta tietoa terveys- ja liikuntasuositusten pohjaksi. Pystyimme ensimäistä kertaa arvioimaan paikallaanolon pitkäaikaisia vaikutuksia rasvamassan kertymiseen ja lihavuuteen sekä sitä, kuinka paljon kevyt liikunta voi vähentää niitä, sanoo lääkäri ja kliininen epidemiologi Andrew Agbaje Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa .
Tutkimuksessa ilmeni myös, että reipas tai rasittava liikunta vähensi lapsuuden liikalihavuutta vain vähän tai ei ollenkaan.
– Kevyt liikunta voi vähentää kehon rasvamassaa lähes 10 kertaa enemmän kuin reipas tai rasittava liikunta – joskin kevyttä liikuntaa pitää harrastaa vähintään kolme tuntia päivässä. Esimerkkejä kevyestä liikunnasta ovat pitkät kävelylenkit, kotityöt sekä rauhallinen tanssi, uinti ja pyöräily.
Yli 80 prosenttia maailman nuorista ei liiku tarpeeksi
Lapsuus- ja nuoruusiän lihavuudella on havaittu yhteys aikuisiässä esiintyviin sydän- ja verisuonitauteihin, metabolisiin ja neurologisiin sairauksiin sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin.
Lapsuusiän painoindeksistä määritelty lihavuus on äskettäin yhdistetty myös kohonneeseen ennenaikaisen kuoleman riskiin yli nelikymppisillä. Painoindeksi on tosin huono lihavuuden mittari lapsilla ja nuorilla, koska se ei erottele lihas- ja rasvamassaa.
Elämäntapamuutokset, kuten paikallaanolon vähentäminen ja liikunnan lisääminen, voivat edistää terveyttä, mutta lapsilla ei ole juurikaan tehty näistä vaikutuksista pitkän aikavälin tutkimuksia. Tiedon puute heijastuu terveys- ja liikuntasuosituksiin.
Maailman terveysjärjestö WHO raportoi hiljattain, että yli 80 prosenttia maailman nuorista ei täytä suositusta, jonka mukaan reipasta tai rasittavaa liikuntaa tulisi harrastaa noin tunti päivässä.
Liikkumattoman elämäntavan arvioidaan vuoteen 2030 mennessä aiheuttavan 500 miljoonaa uutta sydäntauti-, lihavuus-, diabetes- ja muuta kroonista sairaustapausta.
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
