Kierukka on ehkäisypillerien rinnalla maamme suosituin raskauden ehkäisymuoto. Arviolta 23 % suomalaisista naisista käyttää kierukkaa, suurin osa (noin 90 %) heistä hormonikierukkaa.
Kierukkaa suositeltiin pitkään vain synnyttäneille aikuisille naisille, mutta suositukset ovat muuttuneet kattamaan myös synnyttämättömät ja nuoret naiset.
Välitön asetus raskaudenkeskeytyksen tai pian synnytyksen jälkeen tarjoaa mahdollisuuden tehostaa ehkäisyä tilanteissa, joissa suunnittelemattoman raskauden riskin arvioidaan olevan suuri.
Kierukkaehkäisyn suosio on jälleen kasvanut, paljolti hormonikierukan ansiosta.
Kierukka on käyttäjälle helppo ja pitkäaikainen ehkäisymenetelmä, jota yhdessä ehkäisykapselin kanssa kutsutaan LARC- (long-acting reversible contraception) menetelmiksi. Pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät eivät vaadi käyttäjältään jatkuvaa muistamista ja ovat siten lyhytvaikutteisia menetelmiä (pilleri, laastari, rengas) helpompia ja tehokkaampia ehkäisymuotoja.
Eri kierukoita koskevissa tutkimuksissa on saatu vaihtelevia tuloksia asetusten onnistumisesta ja käytön siedettävyydestä. Suomessa käytettävien kierukoiden tulokset ovat kuitenkin hyvät. Onnistuneen ja mahdollisimman kivuttoman asetuksen edellytyksenä on kokemus.
Kierukan asetukseen liittyvä kipu aiheuttaa yleisesti pelkoa. Kipu on voimakkuudeltaan usein kuukautiskipujen luokkaa ja on yleensä lyhytkestoinen. Jo muutama minuutti toimenpiteen jälkeen kipu on yleensä lievää.
Synnyttämättömälle naiselle toimenpide aiheuttaa useammin kovaa kipua kuin synnyttäneelle. Kipu selittyy osin kohdunkaulan anatomialla, mutta myös naisen kokemalla pelolla. Pelon ja ahdistuneisuuden hoito onkin paras tapa hoitaa kipua. Tämä saavutetaan luomalla rauhallinen ja luottamuksellinen vastaanottotilanne. Naisella voi tarvittaessa olla tukihenkilö mukana.
Mitään ehdotonta aikarajaa raskauden ja kierukan asetuksen välillä ei ole. Synnytyksen, keskenmenon tai raskaudenkeskeytyksen jälkeen kierukka asetetaan tavallisesti jälkitarkastuksen yhteydessä.
Ehkäisykierukka sopii useimmille naisille. Se on turvallinen, käyttäjälleen helppo ja erittäin tehokas ehkäisymuoto. Tämä yhdistettynä hormonikierukan terveysetuihin lisää selvästi käyttäjätyytyväisyyttä ja vähentää suunnittelemattomia raskauksia. Ehkäisypalvelujen hoitoketjuja tehostamalla sekä suosimalla pitkävaikutteisia menetelmiä on mahdollista saavuttaa sekä merkittäviä säästöjä että parantaa elämänlaatua. Keskittämällä ehkäisypalveluja luodaan yhtenäiset hoitoketjut, varmistetaan ehkäisyn helppo saatavuus ja palvelujen laatu.
Artikkelin kirjoittajat:
Janina Kaislasuo
LT, erikoistuva lääkäri
HUS Naistenklinikka
Satu Suhonen
dosentti, vastaava lääkäri
Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto, Keskitetty ehkäisyneuvonta
Oskari Heikinheimo
professori, osastonylilääkäri
Helsingin yliopisto, Naistentaudit ja synnytykset
HYKS, Naistentautien ja synnytysten klinikkaryhmä
Kuva: Fotolia
Lääkärilehdessä julkaistu alkuperäinen artikkeli (SLL 24/2016) kirjallisuusviitteineen ja taulukoineen löytyy alla olevasta linkistä.
