Keliakian esiintyvyys on edelleen kasvussa Suomessa, ilmenee Tampereen yliopiston Keliakiatutkimuskeskuksen tuoreesta tutkimuksesta .
Vuonna 2000 keliakiaa sairasti 2,1 prosenttia suomalaisista ja tuoreiden tulosten perusteella keliakiaa sairastaa nyt jo 2,4 prosenttia suomalaisista.
Tutkimusryhmä selvitti myös, että vuosien 1980 ja 2000 välillä keliakiaa sairastavien määrä Suomessa kymmenkertaistui.
Mistä kasvu johtuu?
Kasvu ei johdu Keliakiatutkimuskeskuksen johtajan ja sisätautiopin professorin Katri Kaukisen mukaan sairauden paremmasta ja aikaisemmasta tunnistamisesta.
– Taudin todellinen esiintyvyys väestössä on myös kasvanut. Keliakiasta on tullut kansansairaus, hän sanoo tiedotteen mukaan.
Keliakian esiintyvyys on Suomessa erittäin korkealla tasolla, mutta syytä tähän ei tiedetä.
Korkeasta esiintyvyydestä huolimatta keliakia on Kaukisen mukaan vahvasti alidiagnosoitu Suomessa ja maailmalla.
– On tärkeää ymmärtää keliakian moninainen taudinkuva, ja epäillä taudin olemassaolon mahdollisuutta herkästi. Keliakian vasta-ainetestejä kannattaisi käyttää matalalla kynnyksellä. Niiden avulla keliakia pystytään joko diagnosoimaan suoraan tai tietyissä tilanteissa vasta-ainepositiivinen henkilö voidaan ohjata jatkotutkimuksiin, Kaukinen sanoo.
Mitä keliakia tarkoittaa?
Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä valkuaisaine eli gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa. Vaurio häiritsee ravintoaineiden imeytymistä.
Keliakia voi ilmetä missä iässä tahansa. Tyypillisimpiä oireita ovat suolistovaivat, vatsakipu, vatsan turvotus ja raudanpuuteanemia.
Keliakiaan liittyy vahva perinnöllinen taipumus. Jos henkilöllä on todettu jokin muu autoimmuunisairas, hänellä on muita isompi riski keliakian puhkeamiseen.
Tällaisia autoimmuunisairauksia ovat esimerkiksi tyypin 1 diabetes ja kilpirauhasen liika- ja vajaatoiminta.
Keliakian hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio.
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
