Käsiekseema on yleinen sairaus. Työikäisen väestön kyselytutkimuksissa kävi ilmi, että tautia sairastaa noin 10 prosenttia työikäisistä suomalaisista. Suuri ilmaantuvuus liittyy naissukupuoleen, kosketusallergioihin, atooppiseen ekseemaan ja märkätyöhön.
Käsiekseeman luokitus
Käsiekseema voidaan jakaa allergiseen kosketusekseemaan, ärsytysekseemaan, proteiinikosketusihottumaan, atooppiseen käsiekseemaan ja käsiekseemaan, jonka syytä ei tunneta. Yksittäisen potilaan käsiekseeman taustalla on usein useampi tekijä yhtä aikaa.
Ulkonäköön perustuvia alatyyppejä ovat muun muassa krooninen halkeileva käsiekseema, toistuvasti rakkuloiva käsiekseema, hyperkeratoottinen kämmenekseema, sormenpäiden ekseema, sormiväliekseema ja läiskäekseema.
Ihottuman ulkonäöstä on vaikea päätellä sen syytä. Keskelle kämmentä paikallistuva ekseema johtuu harvoin ulkoisista tekijöistä. Jalkapohjaihottuman esiintyminen yhdessä kämmenekseeman kanssa viittaa vahvasti sisäsyntyiseen tautiin. Lapsilla käsiekseema liittyy yleensä atooppiseen ekseemaan.
Ihottuman syyn löytäminen
Ihoa ärsyttäviä tekijöitä ovat muun muassa käsien toistuva tai pitkäaikainen kastuminen, pesuaineiden, öljyjen ja liuottimien käsittely sekä tiiviiden suojakäsineiden pitkäaikainen käyttö. Ärsyttävät tekijät pahentavat käsiekseemaa riippumatta sen aiheuttajasta.
Ärsyttävät tekijät voivat myös olla käsiekseeman pääasiallinen syy, jolloin kyseessä on ärsytyskosketusekseema. Se on yleisin käsiekseematyyppi ja myös tavallisin ammatti-ihotautidiagnoosi Suomessa. Ärsytysekseeman diagnoosi on kliininen ja perustuu ärsyttävien tekijöiden kartoittamiseen, kosketusallergioiden poissulkuun ihotesteillä ja taudinkulun seurantaan.
Atooppista ihottumaa sairastavat ovat erityisen herkkiä saamaan käsien ärsytysekseemaa. Aikaisemmin sairastettu atooppinen ihottuma (ns. atooppisen ihon rakenne) on käsiekseeman tärkein rakenteellinen riskitekijä. Riskin suuruus riippuu lapsuuden ihottuman vaikeusasteesta ja aikuisiällä tapahtuvasta altistumisesta ihoa ärsyttäville tekijöille. Lapsuudessa ilmenneet käsiekseemaoireet ilmaantuvat suurella todennäköisyydellä uudelleen, jos henkilö alkaa työskennellä ihottumariskialalla.
Käsien allerginen kosketusihottuma johtuu viivästyneestä kosketusallergiasta, jota tutkitaan epikutaanitestillä. Viivästynyt kosketusallergia on käsiekseeman taustalla 15–30 %:ssa tapauksista. Allergiset tekijät liittyvät usein työhön, mutta myös yksityiselämässä käytetyt aineet voivat olla käsiekseeman taustalla.
Allergisen käsiekseeman syitä voivat olla muun muassa kumikemikaalit, säilöntäaineet, hajusteet, muovikemikaalit, kuten epoksiyhdisteet, sekä metallit. Käsiekseema voi johtua myös välittömästä allergiasta. Silloin on kyseessä proteiinikosketus‧ihottuma. Tavallisimpia syitä ovat lehmän hilse ja vehnäjauho. Välitöntä allergiaa tutkitaan ihopistokokeilla ja ihoaltistuksella.
Käsiekseeman hoito
Potilaan pitää saada heti ensimmäisellä käynnillä käsien suojausohjeet. Hoidoksi määrätään keskivahvaa tai vahvaa kortisonivoidetta päivittäiseen käyttöön. Sitä pitää käyttää niin kauan, että ihottuma paranee kokonaan.
Jos henkilön työssä on ihottumariski (ihoa ärsyttäviä tai allergisoivia tekijöitä) lääkäri määrää taudin alkuvaiheessa herkästi sairauslomaa. Aivan lieviä tapauksia lukuun ottamatta sopiva sairausloman pituus on kaksi viikkoa. Vaikeissa tapauksissa tarvitaan pidempi sairausloma.
Mikäli käsiekseema ei parane tai uusii kortisonihoidon päätyttyä, tarvitaan ihotautilääkärin tutkimus. Epikutaanitestit ovat käsiekseeman perustutkimus. Ihopistokokeet suoritetaan, jos on syytä epäillä välitöntä kosketusallergiaa.
Ihottuman paranemista seurataan kontrollikäynneillä. Ihottuman parannuttua ‧uusiutumista ehkäistään aiheuttajien välttämisellä, säännöllisellä perusvoiteiden tai käsivoiteiden käytöllä ja suojautumalla ihoa ärsyttäviltä tekijöiltä. Lievä ärsytysekseema paranee näillä toimenpiteillä, eikä mitään jatkotutkimuksia välttämättä tarvita.
Työperäisissä tapauksissa työterveyslääkäri voi kirjoittaa E-lausunnon vakuutusyhtiölle ärsytysekseemasta. Työperäisen ärsytysihottuman kriteerejä ovat työssä esiintyvät tunnetut ihoa ärsyttävät tekijät, ihottuman ilmaantuminen siihen ihokohtaan, johon ärsyttävä tekijä kohdistuu, ihottuman aikaisempi lievittyminen vapaapäivien aikana, allergisten tekijöiden puuttuminen ja objektiivisesti osoitettu täydellinen paraneminen työstä poissa ollessa.
Hoitovinkkejä käsiekseemapotilaalle:
➤ Saippuan sijaan voit käyttää keskirasvaista perusvoidetta (voidepesu).
➤ Käytä hajusteetonta voidetta käsiin, esim. apteekin perusvoidetta.
➤ Käytä kosteissa töissä tiiviitä vedenpitäviä suojakäsineitä.
➤ Älä voitele käsiä juuri ennen suojakäsineen laittoa, vaan pue ne puhtaisiin kuiviin käsiin.
➤ Käytä tiiviitä käsineitä niin kauan kuin on tarpeen, mutta mahdollisimman lyhyen aikaa.
➤ Käsineiden tulee olla ehjät, puhtaat ja kuivat.
➤ Tiiviin suojakäsineen alla on hyvä käyttää puuvillaista aluskäsinettä.
➤ Riisuessa käännä käsineet nurinpäin, jotta et tahri käsiäsi niiden likaiseen ulkopintaan.
➤ Älä käytä kertakäyttökäsinettä useampaan kertaan.
Lisää tietoa ihottumista löytyy täältä.
Julkaistu Lääkärilehdessä 5/15. Lue artikkeli lähdeluetteloineen alla olevasta tiedostosta.
Kirjoittanut:
Kristiina Aalto-Korte
dosentti, ylilääkäri
Maria Pesonen
LT, apulaisylilääkäri
Sari Suomela
LT, erikoislääkäri
Työterveyslaitos, Terveys ja työkyky
Kuva:
Kristiina Aalto-Korte
