Chris Stringer on Lontoon luonnonhistorian museon johtava tutkija ja ihmisen evoluutiotutkimuksen eturivin auktoriteetti. Hänen tuore teoksensa pohtii, miksi olemme ainoa jäljelle jäänyt ihmislaji. Yksiselitteisen vastauksen sijaan Stringer tarjoaa monia selitysmalleja ja osatekijöitä. Teos juoksuttaa eteemme fossiileja ja lähisukulaisia, geenejä ja kivikirveitä halki vuosimiljoonien. Teksti polveilee pohdinnoista tarkkoihin yksityiskohtiin ja rakentuu tiivistelmäksi ihmisen rikkaasta esihistoriasta.
Teoksen tuoreus takaa uusimman tiedon evoluutiomme viime vaiheista. Kattavan tiedon sisällyttäminen on haaste, sillä paleoantropologinen tutkimus on viime vuosina kokenut mullistuksia. Ajoitusteknologian, koko genomin ja ikivanhan geenimateriaalin tutkimuksen uudet menetelmät ovat rikastuttaneet tietoa valtavalla nopeudella.
Kirjassa on yhdeksän lukua. Ensimmäinen luku on tiivis nimien ja vuosimiljoonien läpijuoksutus, johon kannattaa palata lopuksi. Seuraavat luvut syventävät ja selventävät monimutkaista tarinaa. Menetelmällisten yksityiskohtien jälkeen avataan erilaisia ”ulos Afrikasta” -malleja. Viidennessä luvussa tarkastellaan nykyihmisen ominaisuuksia ja niiden syntyä; kuudes luku keskittyy teknologian evoluutioon. Loppupuolella keskustellaan geeneistä ja syvennetään pohdintaa ihmisyyden erityispiirteistä. Stringer tuo esiin mm. antropologisesti perustellun näkemyksen rotukäsitteen absurdiudesta ja vastaa yhä uudelleen esitettyyn kysymykseen siitä, onko evoluutiomme loppunut.
Lopussa Stringer pohdiskelee esimerkiksi symbolisten artefaktien merkitystasoja, Tasmanian alkuperäiskansan kohtaloa, ja kulttuurievoluution tärkeyttä ihmisyyden selittämisessä. Läpi kirjan kulkee pohdinta siitä, mitä neandertaleille tapahtui, miksi olemme ainoa ihmislaji, ja mikä lopulta tekee ihmisestä ihmisen.
Kirjan parasta antia on tiedon valtava määrä. Yksityiskohtien hallinta ei ole välttämätöntä, jotta ymmärtäisi, että evoluutiomme ei ollut suoraviivaista etenemistä kohti älykkäämpää, kulttuurisesti ja teknologisesti edistyneempää muotoa. Esihistoriamme on monimuotoinen, hyppäyksittäin etenevä ja taas taantuva, osin sattuman sanelema polku. Stringer maalaa myös kutkuttavia vaihtoehtoisia skenaarioita: mitä jos Floresin saaren ”hobitti” olisikin selvinnyt vielä hetken? Entä jos neadertaleista olisikin tullut vallitseva laji omamme sijaan?
Stringerin asema tutkimuksen keskiössä tarjoaa aitiopaikan siihen, miten ihmisen tarina on valjennut. Matkalla on ollut usein kiihkeitäkin debatteja, joissa Stringer on itse ollut avaintekijänä. Kirja kertookin myös tieteen edistymisestä, joka hahmottuu paralleeliksi evoluutiolle: on edistymisen hyppäyksiä, kilpailevia malleja, vaihtoehtojen syttymisiä ja sammumisia, synteesejä ja vallankumouksellisia uusia ideoita.
Kirja sopii kaikille, joita kiinnostaa, mistä olemme tulleet ja miksi. Se on myös oiva lähdeteos alan opiskelijoille.
Vain yksi jäi.
Miten meistä tuli ainoa ihmislaji.
Chris Stringer
(The Origin of Our Species 2011,
suom. Jorma Keskitalo).
Gaudeamus 2014. ISBN 978-952-495-334-4. Sivuja 333. Hinta 36 e.
Sonja Koski
tutkijatohtori
Julkaistu Lääkärilehdessä 5/2015.
