Etätyö yleistyi korona-aikana ja on jatkunut myös epidemian laannuttua.
Työterveyslaitos toteutti tutkimuksen, jossa tutkittiin työn uusien muotojen vaikutusta terveyteen. Tutkimusta valmisteltiin ennen koronaa ja se toteutettiin korona-aikana.
Tulokset eivät olleet lupaavia.
Tutkittavista kolmannes arvioi tekevänsä pidempää työviikkoa kuin toimistolla.
Merkittävin korona-ajan etätyössä havaittu terveysuhka olivat lyhyet yöunet. Myös stressisyöminen lisääntyi.
Työkyvyn kannalta merkittävää oli työpäivän aikaisen palautumisen ja yhteisöllisyyden puute.
Yli puolella hyvät elintavat
Tutkimuksen mukaan korona-aikana etätyötä tehneiden elintavat olivat keskimäärin varsin hyviä.
Yli puolella alkoholin käyttö, ruokarytmi, liikuntatottumukset ja uni olivat kaikkiaan hyvällä mallilla terveyden ja työkyvyn näkökulmasta.
Lyhyitä alle kuuden tunnin yöunia nukkuvien osuus oli kuitenkin tavanomaista suurempi. Etätyöhön liittyvät epävarmuudet olivat yhteydessä liian vähään nukkumiseen.
Tutkittavat liikkuivat yhtä paljon kuin työntekijät keskimäärin, mutta joka neljäs oli vähentänyt liikuntaa etätyöhön siirtymisen jälkeen.
Yli puolella tutkittavista ateriarytmi oli säännöllinen. Kolmannes raportoi napostelua, joka oli yhteydessä stressisyömiseen.
Etätyöntekijöiden joukossa ei näytä olevan keskimääräistä enemmän alkoholin riskikäyttäjiä.
Etätyötä tekevät juovat keskimääräistä useammin, mutta he eivät juo paljon kerralla. Tällainen juomatyyli ei liity etätyöhön, vaan on tyypillistä korkeasti koulutetuille, joita tutkittavat asiantuntijat olivat.
Palautuminen työpäivän aikana heikkeni
Etätyössä lähes puolet koki hankaluuksia työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.
– Tutkittavista kolmannes arvioi tekevänsä pidempää työviikkoa kuin toimistolla. Teknologiavälitteinen etätyö oli intensiivistä ja tauotus haastavaa. Palautumisen työpäivän aikana koettiinkin heikentyneen etätyöhön siirryttyä. Siksi työmäärää kannattaa rajata ja työaikoja noudattaa, kertoo Työterveyslaitoksen johtava tutkija Virpi Ruohomäki.
Hänen mukaansa haasteina tulivat esille myös yksinäisyys ja yhteisöllisyyden puute.
Joka viides raportoi olleensa eristyksissä työssään. Se voi vaikeuttaa tehtävien hoitamista ja heikentää hyvinvointia. Moni kaipaakin yhteisöllisyyttä ja kasvokkaisia kohtaamisia.
Tarvitaan pelisääntöjä ja ohjausta, miten uusia rutiineja rakennetaan etätyössä.
Ruohomäki korostaa, että tutkitut organisaatiot kehittivät korona-aikana etätyökäytäntöjä onnistuneesti, ja terveys ja hyvinvointi nousivat keskiöön.
Työnantaja, näin tunnistat etätyössä kurjistuvan työntekijän
Kun työnteon tapa on muuttunut, työnantajan voi olla haastavaa tunnistaa työntekijöidensä hyvinvointiin ja työkykyyn liittyviä tekijöitä.
Havaintoja ja ylläpitäviä toimia pitäisi kuitenkin kyetä tekemään myös työntekijän työskennellessä omasta kodista käsin.
– Viimeistään nyt, kun etätyö ja hybridityö ovat monissa organisaatioissa vakiintuneet, organisaatioiden on tärkeää tunnistaa niitä organisaatiotason ja työyhteisön käytäntöjä, jotka tukevat terveyttä ja työkykyä. Tarvitaan pelisääntöjä ja ohjausta, miten uusia rutiineja rakennetaan etätyössä, sanoo tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta tiedotteessa.
Tutkimuksessa listattiin tekijöitä, jotka etätyössä uhkaavat työkykyä ja työntekijän terveyttä.
Näitä olivat muun muassa:
– Hankaluudet sovittaa yhteen etätyö ja muu elämä
– Tyytymättömyys etätyöympäristöön ja etätyön huono sujuminen
– Kokemukset riittämättömästä tiedonsaannista, tuesta tai eristyksissä olemisesta
– Useiden työn kuormitustekijöiden samanaikaisuus
Laitisen mukaan näistä tekijöistä kysymällä voidaan tunnistaa työntekijöitä, jotka saattavat tarvita tukea terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseen.
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
