Epäsäännöllinen vuorotyö on yhteydessä verenpainetautiin, korkeaan kolesterolipitoisuuteen ja tyypin 2 diabetekseen, selviää Työterveyslaitoksen tuoreesta terveydenhuoltoalalla tehdystä tutkimuksesta. Lisäksi epäsäännöllinen vuorotyö lisää riskiä lyhyisiin 1–3 päivän sairauspoissaoloihin.
Työterveyslaitoksen mukaan riskien tiedostaminen on entistä tärkeämpää, koska ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi työaikalaki sallii epäsäännöllisen vuorotyön laajentamisen. Laki laajentaa muun muassa yötyön käyttöalaa. Jatkossa sen teettäminen on helpompaa vuorotyössä, jaksotyöaloilla ja tilapäisesti tehtävässä yötyössä.
Sote-alan lisäksi jaksotyötä tehdään muun muassa kaupan alalla, kuljetusalalla ja ravintola-alalla. Ensi vuonna jaksotyö laajenee myös sosiaalipalveluihin. Jaksotyötä tehdään 2–6 viikon jaksoissa tuntien jakautuessa epäsäännöllisesti. Tämä mahdollistaa pitkät työrupeamat ja lyhyet työvuorojen välit.
Vuorotyö käy sydämen päälle
Vuorotyö lisäsi diabetes-, verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden käyttöä kaupunkien sote-henkilöstöllä mutta ei sairaaloiden työntekijöillä.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että vuorotyö lisää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kaupunkien keski-ikäisillä sote-työntekijöillä. Suurissa sairaaloissa on mahdollisesti helpompaa siirtyä pois vuorotyöstä kuin kaupunkien pienemmissä terveydenhuollon yksiköissä. Näin sairaaloissa voidaan ehkäistä vuorotyön haittoja, arvioi tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.
Toisessa osatutkimuksessa havaittiin, että sairaaloissa riski 1–3 päivän sairauspoissaoloihin lisääntyi erityisesti, kun henkilöstö teki yli 40 ja 48 tunnin työviikkoja, pitkiä yövuoroputkia tai työvuorojen väli oli lyhyt. Toistuvat alle 11 tunnin työvuorovälit lisäävät lyhyiden sairauspoissaolojen lisäksi väsymystä, työn ja muun elämän yhteensovittamisen ongelmia.
– Palautumisen ja hyvinvoinnin kannalta tulee huolehtia, ettei työntekijöille kerry liikaa lyhyitä vuorovälejä, tiivistää vanhempi tutkija Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta.
Työterveyslaitoksen mukaan sairauspoissaolojen määrä vähentyi, kun työtekijät ja työnantaja suunnittelevat työvuorot yhdessä. Se vähensi alkavia sairauspoissaoloja 6–10 prosenttia.
Tutkimuksen työaika- ja sairauspoissaolotiedot saatiin Kunta-alan seurantatutkimuksen kysely- ja rekisteriaineistosta. Yhteensä tietoja on yli 150 000 työntekijältä vuosilta 2008–2017.
Kirjoittaja
Tuomas Keränen
toimittaja
Kuva
Panthermedia
Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 16.5.2019.
