Epäsäännöllinen unirytmi on tutkimuksen mukaan yhteydessä keski-ikäisten heikompaan sydän- ja verisuoniterveyteen. Vaihtelevat nukkumaanmenoajat näyttävät kasvattavan etenkin vyötärönmittaa.
Tulokset käyvät ilmi Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan tutkimuksesta .
Tutkimuksesta selvisi, että epäsäännöllinen nukkumaanmenoaika oli yhteydessä tutkittavien suurempaan vyötärönympärykseen.
– Tämä yhteys osoittautui tilastollisesti merkitseväksi, vaikka erot vyötärönympäryksessä tasaisesti nukkumaan menevien ja epäsäännöllisesti nukkumaan menevien välillä eivät olleet kovin suuria, päätutkija Laura Nauha kertoo tiedotteessa .
Tutkimuksessa selvisi myös, että liikunta vähensi epäsäännöllisen unirytmin haitallisia vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, kuten sokeriarvoihin, rasva-arvoihin tai verenpaineeseen.
Tietoa kerättiin aktiivisuusmittarilla
Kyseessä on ensimmäinen keski-ikäisiin kohdistuva laaja väestötutkimus, jossa käytettiin aktiivisuusmittaria liikkumisen ja unirytmin seuraamiseen.
Keski-ikäiset tutkittavat menivät nukkumaan keskimäärin kello 23.22, heräsivät 7.17, ja heidän sängyssä oloaikansa oli keskimäärin 7 tuntia 57 minuuttia.
Puolella tutkittavista nukkumaanmenoaika, heräämisaika ja myös sängyssä oloaika vaihtelivat vähintään tunnin viikon keskiarvon ympärillä.
– Voidaan olettaa, että keski-ikäisten keskimääräinen sängyssä oloaika mahdollistaa riittävän ja suositellun yöunen pituuden eli 7–9 tuntia. Huomioitavaa kuitenkin on, että suurempi vaihtelu unirytmissä tarkoitti myöhäisempää keskimääräistä nukkumaanmenoaikaa ja heräämisaikaa, Nauha sanoo.
Artikkeli on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
