Havainnot endometrioosin ja myöhemmän munasarjasyövän yhteydestä saivat vahvistusta suomalaisesta väestötutkimuksesta.
Sairaaloiden poistorekisteristä löytyi vuosilta 1987–2012 lähes 50 000 leikkauksella varmistettua endometrioosia. Potilaita seurattiin keskimäärin 17 vuoden ajan. Kaikkiaan 259 potilaalla todettiin gynekologinen syöpä, kun odotusarvo koko naisväestössä oli 211. Munasarjasyövän vakioitu esiintyvyyssuhde (SIR) oli endometrioosipotilailla suurentunut, mutta kohtusyövän ja kohdunkaulan syövän ei; jälkimmäistä oli jopa vähemmän kuin vertailuryhmässä.
Erityisesti endometrioidityyppisen ja kirkassolutyyppisen munasarjasyövän SIR-luvut olivat endometrioosin sairastaneilla korkeat. Munasarjaendometrioosissa nämä riskiluvut olivat vielä huomattavasti korkeammat. Syöpäriski alkoi suurentua viiden vuoden kuluttua endometrioosin hoidosta ja naisen täytettyä 30 vuotta.
Endometrioosiin liittyy tulehdusmuutoksia, hormonaalisia poikkeavuuksia, ja syöpää muistuttavia angiogeneesin ja solukuoleman vaihteluja, mutta yhteyttä selvästi selittävää mekanismia ei tunneta. Munasarjasyövän alkuperän on ajateltu olevan pääosin munanjohtimissa, mutta tämän tutkimuksen löydökset viittaavat siihen, että endometrioidi- ja kirkassolusyövät voisivat olla alun perinkin munasarjaperäisiä.
Endometrioosipotilas tarvitsee gynekologista seurantaa primaarihoidon jälkeen, myös vaihdevuodet ohitettuaan. Saattaa olla, että tämä tutkimus jopa aliarvioi endometrioosipotilaan riskiä, koska tässä sairaudessa tehdään enemmän kohdun ja munasarjojen poistoja kuin naisväestölle keskimäärin.
