Viime viikolla uutisoitiin , että työikäisten Alzheimerin tauti on yleistynyt.
Tutkijat havaitsivat, että 12 vuoden seurantavälillä Alzheimerin taudin ilmaantuvuus liki kaksinkertaistui työikäisten joukossa.
Kansallisen Neurokeskuksen koordinoima Itä-Suomen yliopiston ja Oulun yliopiston suurhanke selvitti muistisairauksien yleisyyttä työikäisillä.
Tutkimuksen aineisto on yksi maailman suurimmista ja julkaistu tutkimus on ensimmäinen laajassa hankkeessa, jossa yhdistettiin poikkeuksellisen laajaa tosielämän potilasaineistoa erilaisiin rekisteritietoihin.
Muistisairauksien vallitsevuus tutkitussa aineistossa tarkoittaa Suomen väestöön suhteutettuna, että noin 2700 työikäisellä suomalaisella on muistisairaus.
– Tulos on yllättävä, sillä aiempien tutkimusten perustella on arvioitu, että 7000–10 000 suomalaisella työikäisellä olisi etenevä muistisairaus, sanoo apulaisprofessori Eino Solje Itä-Suomen yliopistosta tiedotteessa.
Syytä tulokseen ei vielä tiedetä ja se edellyttää jatkotutkimuksia.
Alzheimerin etenemistä voi hidastaa
Monikansallinen MIND-ADmini-tutkimus osoitti , että vuoden monimuotoinen elintapaohjelma yhdistettynä kliinisen ravintovalmisteen käyttöön hidastaa muistin ja toimintakyvyn heikentymistä niillä, joiden Alzheimerin tauti on hyvin varhaisessa vaiheessa.
Tutkimus toteutettiin Ruotsissa, Suomessa, Saksassa ja Ranskassa. Osallistujat olivat 60–85-vuotiaita, joilla oli hyvin varhainen Alzheimerin tauti sekä verisuoniterveyteen ja elintapoihin liittyviä riskitekijöitä, joiden hoidossa oli parantamisen varaa.
Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä osallistui monimuotoiseen elintapojen muutokseen, johon sisältyi ravitsemusneuvontaa, liikuntaa, aivojumppaa, verisuoni- ja metaboliseen terveyteen liittyvien riskien hallintaa sekä sosiaalista kanssakäymistä.
Toinen ryhmä osallistui vastaavasti elintapamuutoksiin ja käytti lisäksi päivittäin kliinistä ravintovalmistetta.
Kolmas ryhmä sai tavanomaista terveysneuvontaa ja hoitoa ja toimi tutkimuksessa kontrolliryhmänä
Tuloksena oli, että elintapamuutoksen kaikkiin osa-alueisiin, erityisesti aivojumppaan ja ravitsemusneuvontaan, sitoutuminen oli parempaa kliinistä ravintovalmistetta käyttäneessä ryhmässä. Kontrolliryhmään verrattuna molemmat interventioryhmät onnistuivat muuttamaan ruokavaliotaan terveellisemmäksi. Lisäksi elintapa- ja ravintovalmisteryhmässä sydän- ja verisuonitautien riski väheni merkittävästi ja muisti- ja ajattelutoimintojen ja toimintakyvyn heikentyminen väheni.
Mitä suuremmat muutokset, sitä suuremmat hyödyt
Toinen äskettäin julkaistu tutkimus osoitti, että vielä intensiivisemmällä elintapainterventiollla voidaan saavuttaa kognitiivisia ja toiminnallisia hyötyjä potilailla, joilla on lievää kognitiivista heikentymistä tai Alzheimerin taudista johtuva varhainen dementia.
– Nämä havainnot kartuttavat näyttöä siitä, että maltilliset muutokset useammissa elintapatekijöissä voivat auttaa vähentämään Alzheimerin taudin riskiä tai hidastamaan taudin etenemistä. Ne viittaavat myös siihen, että suuremmat elintapamuutokset voivat tuoda lisäetuja, sanoo professori Alina Solomon Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksiköstä.
Artikkeli on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivulla.
