Muutama vuosi sitten skotlantilainen sairaanhoitaja Joy Milne alkoi patistella miestään suihkuun oudon hajun takia. Myöhemmin miehellä diagnosoitiin Parkinsonin tauti. Vaimo tunnisti hajun myös vertaisryhmäkokouksissa.
Manchesterin yliopiston tutkijat kiinnostuivat kun rouva Milne tunnisti sokkotestissä potilaiden T-paidat sadan prosentin tarkkuudella. Alustavissa tutkimuksissa selvisi, että haju on voimakkain yläselän ja otsan talirauhasten eritteissä. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ruvettiin analysoimaan sivelynäytteistä.
Verrattaessa potilaiden ja verrokkien haihtuvien aineiden spektriä neljä yhdistettä liittyi Parkinsonin tautiin: perillyylialdehydi, hippuurihappo, eikosaani ja oktadekanaali. Superhaistaja Milne vahvisti, että niissä oli Parkinsonin haju. Löydös vahvistettiin toisella aineistolla. Parkinson-lääkitys ei vaikuttanut tulokseen.
Hajun synty liittyy mikrobiologiaan; Parkinson-potilaan ihon mikrobistossa on siis havaittu muutoksia. Kuten hien, myös talin hajussa ovat mikrobit osallisina. Tutkijat ovat toiveikkaita, että haihtuvien aineiden analyysistä saadaan nopea kajoamaton testi Parkinsonin taudin toteamiseksi.
Lähde: Trivedi KT, Sinclair E, Xu Y ym. Discovery of volatile biomarkers of Parkinson’s disease from sebum. ACS Cent Sci 2019;5:599–606. doi: 10.1021/acscentsci.8b00879
Kirjoittaja
Heikki Arvilommi
Kuva
Fotolia
Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 20/2019.
