Helsingin yliopiston ja Oxfordin yliopiston tutkijoiden johtama ryhmä on selvittänyt uuden tyypin 2 diabetekselta suojaavan biologisen mekanismin suomalaisperheistä.
Tutkijoiden löytämä harvinainen mutaatio sinkin kuljetukseen liittyvässä geenissä tehostaa insuliinin eritystä haimasta. Tämä geeni SLC30A8 koodaa sinkkiä kuljettavaa proteiinia, jolla on tärkeä merkitys diabeteksen kannalta. Haimasolut pakkaavat sinkin avulla insuliinihormonin sopivaan muotoon eritettäväksi verenkiertoon, jossa se säätelee verensokeritasoa.
Tutkijoiden löydöt pohjautuvat Pohjanmaalla vuonna 1990 käynnistettyyn Botnia-tutkimukseen, johon osallistuneet tulevat diabetesta sairastavista perheistä.
Tutkijat keskittyivät tutkimaan harvinaista geenimutaatiota, joka löydettiin lähes kymmenen vuotta sitten Botnia-perheistä. Tätä geenimutaatio SLC30A8 löytyy lähes yksinomaan Pohjanmaalta, mutta maailmalta on sittemmin löytynyt muita sinkinkuljettajan toimintaa vastaavasti heikentäviä mutaatioita. Näille kaikille on yhteistä keskimääräistä alhaisempi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen.
– Selvittääksemme, mistä suojaava vaikutus johtuu, pyysimme osaa Botnia-tutkimuksen osallistujista ja perheenjäsenistä tarkempiin aineenvaihduntatesteihin. Totesimme, että virheellisen geenin kantajien insuliinitaso oli korkeampi ja verensokeri matalampi kuin heidän sukulaistensa. Paremmin toimiva insuliinineritys selitti siis heidän matalamman diabetesriskinsä, kertoo tiedotteessa tutkijalääkäri Mikko Lehtovirta Helsingin yliopistosta.
Mutaation vaikutus perheissä
Päätutkijan, HUS:n osastonylilääkäri Tiinamaija Tuomen mukaan tutkimuksen kannalta oli ensiarvoisen tärkeää tutkia mutaation vaikutusta perheissä.
– Pystyimme vertaamaan mutaatiota kantavia henkilöitä heidän lähisukulaisiinsa, joilla ei ole tätä mutaatiota, mutta joilla muutoin on samankaltainen geeniperimä ja elintavat. Näin pystyimme varmistamaan, että näkemämme vaikutus johtuu nimenomaan tästä geenistä, eikä muista perinnöllisistä tekijöistä tai elintavoista, hän sanoo.
Tuloksille saatiin vahvistus myös Suomessa, Ruotsissa, Britanniassa ja USA:ssa yli 50 yhteiskumppanin tekemien solu- ja hiirikokeiden avulla.
Uusi tieto suojamekanismeista voi tuoda uusia näkökulmia diabeteksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tähtäävien lääkkeiden kehittämiseksi.
– Tulostemme perusteella kyseinen sinkinkuljettaja vaikuttaa erittäin lupaavalta ja turvalliselta lääkekehityksen kohteelta. Mutaation vaikutusta matkiva lääke voisi parhaimmillaan palauttaa diabetespotilaiden haiman saarekesolujen toiminnan ja insuliinin tuotannon, sanoi tutkimuksesta vastannut professori Leif Groop Helsingin ja Lundin yliopistoista.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature Genetics -tiedejulkaisussa.
Kirjoittaja
Tuomas Keränen
toimittaja
Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 5.11.2019.
