Antibioottiresistenssitilanne vaihtelee Euroopan eri maiden välillä suuresti.
– Maailman mittakaavassa Suomen tilanne on hyvä. Mikrobilääkeresistenssin aiheuttama tautitaakka on maailman pienimpiä, eikä se ole sattumaa. Suomessa on panostettu jo 1990-luvulta alkaen mikrobilääkeresistenssin torjuntaan, THL:n johtava asiantuntija Jari Jalava sanoo tiedotteessa .
Resistenssitilanne onkin paras Pohjois-Euroopaan alueella kuten Suomessa ja kaikkein huonoin Etelä-Euroopassa, käy ilmi Euroopan tautiviraston (ECDC) seurantatiedoista sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta Finres 2022 -raportista.
Suomessakin turhia antibioottiresistenssin aiheuttamia kuolemia
On arvioitu, että vuonna 2019 resistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin kuoli maailmanlaajuisesti noin viisi miljoonaa ihmistä.
EU:n alueella antibioottiresistenssi aiheuttaa noin 35 000 ylimääräistä kuolemaa vuosittain, Suomessa noin 90.
Antibioottiresistenssi on yksi tärkeimmistä kuolinsyistä erityisesti kehittyvissä maissa.
Antibioottien käyttö kehittyneissä maissa on kääntynyt laskuun, mutta niiden käyttö kasvaa erityisesti keskituloisissa maissa. Lisäksi maailmalla käytetään mikrobilääkkeitä eläintuotannossa noin kaksi kertaa enemmän kuin ihmisten infektioiden hoitoon.
Ihmisten, eläinten ja elintarvikkeiden laaja liikkuminen rajojen yli haastaa mikrobilääkeresistenssin torjunnan kaikkialla.
Suomi on parhaillaan päivittämässä kansallista mikrobilääkeresistenssin torjunnan toimintaohjelmaa, joka julkaistaan alkuvuodesta 2024. Euroopan antibioottipäivää vietetään 18. marraskuuta. Tavoitteena on edistää antibioottien tarkoituksenmukaista ja vastuullista käyttöä.
