Raskauden aikana on syytä välttää kaikkea tarpeetonta lääkitystä. Ei tiedetä, miten äidin kohdussa kehittyvä sikiö sietää äidin ottamaa lääkettä, eikä tätä sietokykyä voida määrittää.
Jos äiti sairastuu raskauden aikana, hän kuitenkin tarvitsee lääkkeitä. Tällöin lääkehoidon tarkoituksena on parantaa sairaus ja suojata sikiötä sairauden vaikutuksilta. Noin puolet raskaana olevista naisista joutuu käyttämään raskautensa aikana jotain lääkettä; usein kyseessä on antibiootti. Antibiootilla tarkoitetaan tässä kaikkia lääkkeitä, joita käytetään bakteerien, sienten ja virusten aiheuttamiin sairauksiin.
Sikiön ja äidin välissä oleva istukka läpäisee antibiootteja varsin hyvin, joten äidin ottama antibiootti kulkeutuu sikiöön.
Lääkäri määrää antibioottia raskaana olevalle naiselle vain, jos tauti on äidille ja sikiölle lääkettä suurempi vaara. Raskauden aikaiset lääkehoidot ovat melko harvoin vaarallisia – kaikista sikiövaurioista vain 2–5 % johtuu äidin ottamasta lääkkeestä. Sikiövauriot syntyvät pääasiassa ensimmäisten raskauskuukausien aikana. Aivan raskauden alussa lääkkeiden käytön pitää siis olla erityisen hyvin perusteltua.
Jos lääkäri päätyy antibioottihoitoon, on valittava oikea antibiootti ja oikea annos. Raskauden aikana naisen elimistön toiminnat muuttuvat ja siksi mm. penisilliiniä tarvitaan usein tavallista suurempi annos. Raskauden aikana ei siis pidä haittojen pelossa käyttää vajaita annoksia.
Mitkä lääkkeet sopivat ja mitkä eivät?
Paikallisesti käytettävät lääkkeet sopivat yleensä raskauden aikana. Tällaisia ovat voiteet kohtuudella käytettynä, silmä- ja korvatipat sekä hengitettävät lääkkeet. Yleensä myöskään itsehoitovalmisteilla (apteekista ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä) ei lyhytaikaisessa käytössä ole merkittäviä riskejä sikiölle.
Antibiootit jaetaan turvallisiksi todettuihin, todennäköisesti turvallisiin, mahdollisesti turvallisiin ja haitallisiin sen mukaan, miten ne vaikuttavat sikiöön.
Turvallisia ja todennäköisesti turvallisia ovat mm. penisilliinit johdoksineen, kefalosporiinit, klindamysiini sekä virtsatulehduksissa käytettävät metenamiini, nitrofurantoiini ja pivmesillinaami. Suuri osa suoneen annettavista antibiooteista sekä tavalliset herpesviruslääkkeet asikloviiri ja valasikloviiri kuuluvat myös tähän ryhmään.
Mahdollisesti turvalliset antibiootit ovat sellaisia, joiden on todettu eläinkokeissa aiheuttavan eläinten sikiöille haittaa. Kertyneen kokemuksen perusteella ne ovat kuitenkin ihmiselle vaarattomia. Näitä lääkkeitä voidaan käyttää raskauden aikana erityisen harkinnan jälkeen. Tähän ryhmään kuuluvat virtsatulehduslääke sulfa ja joihinkin muihin tulehduksiin käytettävä metronidatsoli.
Haitallisia antibiootteja ovat tetrasykliini ja doksisykliini sekä suoneen annettavat aminoglykosidit. Flurokinolonien käyttöä on pyrittävä välttämään, vaikkakaan niiden haitoista ei ole selvää näyttöä. Raskaana olevan naisen on syytä välttää myös influenssavirusta tuhoavia lääkkeitä, koska kokemusta niiden käytöstä raskauden aikana on vähän.
Sienten aiheuttamiin sairauksiin (esimerkiksi emätintulehduksiin) tarkoitettuja antibiootteja voidaan käyttää paikallisesti raskauden aikana. Myös suun kautta annosteltavat kerta-annostabletit todennäköisesti sopivat, mutta niiden pitkään jatkuva käyttö voi olla sikiölle haitallista.
Äidin tuberkuloosi ja HIV-infektio ovat hoidettavissa sikiön kannalta turvallisesti. Jos äiti matkustaa raskaana ollessaan malaria-alueella, on käytettävä malarian tarttumista estävää lääkitystä. Uusimpien malarialääkkeiden käytöstä raskauden aikana on vasta vähän kokemusta, joten olisi hyvä harkita luopumista matkasta, jos malariaa vastaan on suojauduttava näillä lääkkeillä.
Neuvoja saa
Antibioottien käyttö raskauden aikana on potilaan ja lääkärin yhteinen päätös, samoin kuin muutkin terveydenhoitoon liittyvät ratkaisut. Päätös on useimmiten helppo, sillä tavallisiin tulehdussairauksiin on olemassa lääkkeitä, jotka ovat käyttökelpoisia myös raskauden aikana.
Jos ratkaisu on vaikea tai asia askarruttaa raskaana olevaa naista, voi neuvoa kysyä teratologisesta tietopalvelusta, puh (09) 471 76 500, arkisin klo 9–12. Terveydenhoitohenkilökunnan lisäksi maksuttomaan numeroon voivat ottaa yhteyttä raskautta suunnittelevat tai jo lasta odottavat vanhemmat.
Tarkastanut:
Marja Aira
LT, yleislääketieteen erikoislääkäri
Kuva: Panthermedia
