Anesteetin valinta saattaa vaikuttaa aivojen glymfaattisen järjestelmän toimintaan ja tätä kautta joko tuottaa aivoja puhdistavaa unta tai altistaa anestesiaan liittyville haitoille.
Science Advances -tiedelehdessä julkaistussa tuoreessa tutkimuksessa asiaa on tutkittu hiirillä.
Samalla tutkimus vahvisti aikaisempaa käsitystä siitä, että unihäiriöt voivat ennakoida dementiaa ja Alzheimerin tautia.
Tutkimuksessa hiirien nukuttamiseen käytettiin kuutta eri anestesialääkeyhdistelmää. Anestesian aikana tarkkailtiin hiirien aivojen sähköistä toimintaa, sykettä ja aivo-selkäydinnesteen virtausta aivojen läpi.
Tutkijat havaitsivat, että jos lääkeyhdistelmässä oli mukana aivojen noradrenergista signalointia vähentävä alfa2-agonistien ryhmään kuuluva lääke, saavutettiin läheisesti NREM-unta muistuttava syvän ja hidasaaltoisen unen tila. Silloin myös glymfaattinen järjestelmä toimi tehokkaasti.
– Tämän ryhmän lääkkeistä toinen, deksmedetomidiini, on kliinisessä käytössä, sanoo yksi tutkimuksen tekijöistä, LT Tuomas Lilius Helsingin ja Kööpenhaminan yliopistoista.
Jos sen sijaan käytettiin esimerkiksi isofluraania, joka ei saanut aikaan aivojen hidasaaltotoimintaa, glymfaattinen järjestelmä toimi selvästi heikommin.
Tavoitteena yhä yksilöllisempi anestesia
Tulokset voivat Liliuksen mukaan selittää sitä, miksi leikkaushoito tai tehohoitojakso voivat provosoida iäkkäille potilaille kognitiivisen toiminnan häiriöitä. Näitä ongelmia on kenties mahdollista vähentää valitsemalla nukutusaineet toisin.
– Useissa kliinisissä tutkimuksissa on havaittu, että leikkauksen jälkeen annettavalla deksmedetomidiinilla voidaan vähentää leikkauksesta ja anestesiasta johtuvia kognitiivisia ongelmia. Tutkimustulokset eivät ole kuitenkaan vakiintuneet hoitokäytännöksi.
Aivokuvantamisen kehittyminen vie mekanismien tutkimusta eteenpäin: lääkeaineiden vaikutuksia aivojen glymfaattiseen järjestelmään voidaan toivottavasti tutkia pian myös ihmisillä.
– Hiiritutkimuksista ihmisiin eteneminen olisi periaatteessa helppoa, koska ilmiön kannalta mielenkiintoiset anestesia-aineet ovat jo kliinisessä käytössä. Suomalais-tanskalainen glymfaattis-anestesiologinen yhteistyöprojekti onkin käynnistymässä.
– Tutkimuksemme tuo uuden lähestymiskulman anestesia-aineiden vaikutusmekanismeihin ja valintaan, vaikka potilaan yksilölliset ominaisuudet toki huomioidaan jo nyt, Lilius sanoo.
Kirjoittaja
Heli Mikkola
toimittaja
Kuva
Fotolia
