Sanallinen solvaaminen vaikuttaa lapsen mieleen ja kehoon läpi elämän, selvisi katsauksessa .
Solvaaminen vaikutti kielteisesti lasten mieleen, käyttäytymiseen, tunteisiin, tunteiden hallintaan, itsetuntoon, eristäytymiseen, koulussa viihtymiseen ja pärjäämiseen läpi elämän.
Nuorella iällä ilmeni helpommin muun muassa masennusta, mielenterveysongelmia ja uhriutumista.
Aikuisena solvatuksi tulleilla ilmeni parisuhdeongelmia.
Solvaaminen aiheutti neurobiologisia muutoksia, viivästynyttä puheen kehitystä ja aivojen anatomisiin muutoksiin.
Se oli yhteydessä myös alkoholin käyttöön, lihavuuteen, HIV-infektioihin ja moneen heikentyneen terveyden mittarin. Jopa systolinen verenpaine oli korkeampi heillä, jotka olivat joutuneet solvaamisen kohteeksi.
Solvaamiseen sortuu yleensä lähivanhempi
Systemaattisessa katsauksessa sanallista solvaamista kartoitettiin neljästä tietokannasta ja mukaan seuloutui kliinisiä, yhteisö- ja väestöpohjaisia otoksia, yhteensä 166 tutkimusta.
Sanallisen solvaamisen määritelmä ei ole selkeä, ja katsaus tunnisti sille 22 nimitystä. Tutkimuksessa se kuvattiin aikuisen alle 18-vuotiaaseen kohdistuvaksi käyttäytymismalliksi, joka ilmenee kielteisenä puheena, äänenvoimakkuutena ja äänensävynä sekä näiden välittömästi aiheuttamina vaikutuksina.
Useimmin solvaamiseen sortuivat vanhemmat, äidit ja opettajat.
Solvaaminen nähdään osana lapsen kaltoinkohtelua, joka sisältää yleensä lapseen kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä, hoivan laiminlyöntiä ja henkistä väkivaltaa.
Henkinen väkivalta on muita muotoja yleisempi ja sisältää mm. lapselle huutamista, karjumista, sanallista uhkailua ja vähättelyä.
Alkuperäinen uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
