Työikäiset aivokasvainpotilaat päätyvät yleensä päivystykseen kohtauksellisen, epileptiformisen tai aivoverenkiertohäiriötä muistuttavan oireen takia.
Iäkkäämmillä potilailla ovat sen sijaan tyypillisempiä melko nopeasti kehittyvät kognitiiviset oireet, ja neuvoa saatetaan hakea yleis- tai yksityislääkärin vastaanotolta.
Aivokasvainpotilas voi päätyä ensiapuun myös klassisten aivopaineoireiden vuoksi, tosin harvoin.
– Aivokasvaimilla ei ole spesifistä oirekuvaa. Päivystystilanteissa on kuitenkin yleensä tunnistettavissa jokin keskushermostosairauteen viittaava johtava oire, toteavat Jussi P. Posti ja Jussi Sipilä Lääkärilehdessä julkaistussa artikkelissaan.
Vakauttamistoimien jälkeen potilaalle tehdään pään tietokonekerroskuvaus (TT), jolla suljetaan pois henkeä uhkaavien komplikaatioiden mahdollisuus.
– Normaalirajoissa oleva natiivi-TT ei sulje pois aivokasvaimen mahdollisuutta, kirjoittajat huomauttavat.
Kaikille potilaille, joilla epäillään aivokasvainta, on tehtävä magneettikuvaus, kun heidän vointinsa sen sallii. Siihen sisältyvät T1- ja T2-painotteinen kuvaus, likvorisuppressiokuvaus (FLAIR), diffuusiokuvaus ja gadoliniumtehosteinen T1-painotteinen kuvaus.
Magneettikuvauksella on useimmiten mahdollista erottaa tärkeimmät erotusdiagnostiset vaihtoehdot, kuten infektiot, infarktaatiot, aivoverisuonten epämuodostumat ja aivolymfooma.
Artikkelissa käydään läpi tyypillisimpien aikuisiän aivokasvainten alkuvaiheen tutkimukset ja hoitoperiaatteet.
Posti JP, Sipilä J. Aikuispotilaan aivokasvaimen toteaminen päivystyksessä. Suom Lääkäril 2018;73:1944–7.
Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 36/2018.
Teksti: Suvi Sariola
Lue koko artikkeli alla olevasta linkistä.
