Lasten akuutin lymfaattisen leukemian (ALL) hoito on menestystarina: solunsalpaajahoidolla pysyvän paranemisen todennäköisyys on yli 80 prosenttia. Aikuisilla päästään kenties vain puoleen tästä, vaikka vasteet ensimmäiseen hoitoon olisivat samaa luokkaa. Takautuvissa tarkasteluissa lasten hoitokäytäntöjen piiriin ajautuneet potilaat ovat selviytyneet paremmin, ja nyt sama esitetään etenevässä tutkimuksessa.
Amerikkalainen monikeskustutkimus otti hoitaakseen noin 300 iältään 17–39-vuotiasta ALL-potilasta vuosina 2007–12. Hoitokuolleisuus oli hyvin vähäinen, kolme prosenttia, ja 89 prosenttia eteni täydelliseen hoitovasteeseen ensimmäisellä hoidolla. Keskimäärin 64 kuukauden seurannan jälkeen hengissä oli 64 prosenttia potilaista, mikä ylittää historiallisen vertailuryhmän selvästi. Parempi teho oli nähtävissä kaikissa ikäryhmissä.
Ennustetta paransi syvä hoitovaste jäännöstaudin suhteen ja heikensi sekä diagnoosivaiheen suuri valkosolumäärä että lihavuus. Liiallisen painon vaikutus on varmasti todellinen, sillä vertailuaineistoa tutkimuksessa riitti: kolmannes potilaista oli liikalihavia. Kahdenkymmenen potilaan hoidossa edettiin ensimmäisessä remissiossa allogeeniseen kantasolusiirtoon huonon ennusteen kromosomimuutoksen perusteella; heistä 12 kuoli.
Lasten ALL-hoidot sisältävät rutkasti asparaginaasia, kortikosteroideja ja vinkristiiniä, jotka ovat aiheuttaneet herkästi sivuvaikutuksia aikuisille. Ainakin nuorten aikuisten hoitotulokset saadaan paremmaksi perinteisin hoidoin, ja hoitoon reagoimattomaan tai uusiutuvaan tautiin on jo tulossa uusia molekyylejä.
Lähde: Stock W, Luger SM, Advani AS ym. A pediatric regimen for older adolescents and young adults with acute lymphoblastic leukemia: results of CALGB 10403. Blood 2019;133:1548–59.
Kirjoittaja
Marko Vesanen
Kuva
Fotolia
Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 23/2019.
