Levottomat jalat -oireyhtymä (kutsutaan nykyään Willis-Ekbomin sairaudeksi, Willis-Ekbom-disease) on ikävä vaiva, joka kiusaa noin 5–15 prosenttia suomalaisista. Oireyhtymä vaivaa yleensä yli 40-vuotiaita ja sen yleisyys lisääntyy iän myötä.
Ohessa on kysymyksiä liittyen levottomiin jalkoihin. Artikkelin lopussa on Uniliiton tekemä testi, jonka avulla voit pohtia, onko sinulla levottomat jalat.
1. Miltä levottomat jalat tuntuvat?
Oireyhtymä aiheuttaa jalkoihin (sääriin, pohkeisiin, jalkateriin...) epämiellyttäviä tuntemuksia, erityisesti levossa, pääosin iltaisin tai öisin. Olo helpottuu, jos jalkoja liikuttelee.
Oireet ovat yksilöllisiä. Yhtä pistää, toista polttaa ja kolmannella voi olla oireita käsissäkin. Kova kipu ei ole tyypillistä, mutta vaikeimmissa tapauksissa oireilu voi olla kivuliastakin. Levottomat jalat eroavat selvästi suonenvedoista, eli alaraajojen lihassupistuksista.
Muita oireita voivat olla unettomuus, levoton yöuni, masennus ja päiväaikainen väsymys.
Levottomat jalat -oireyhtymästä puhutaan, kun vaiva ilmenee ainakin kolme kertaa viikossa vähintään kolmen kuukauden ajan. Oireyhtymä voi esiintyä vaihtelevasti tai jaksoittain. Lievät oireet eivät yleensä vaadi lääkityshoitoa.
2. Milloin oireita?
Oireet ilmenevät yleensä lepotilassa: iltaisin ja yöllä. Inhottava olo pakottaa nousemaan ylös ja liikuttelemaan jalkoja. Oireet voivat vaivata myös väsyneessä tilassa esimerkiksi lentokoneessa tai junassa istuttaessa.
3. Mistä levottomat jalat -oireyhtymä johtuu?
Oireyhtymää tutkitaan jatkuvasti. Kyseessä näyttäisi olevan neurologinen sairaus, johon liittyy keskushermoston dopamiiniaineenvaihdunnan häiriö. Raudan puute lisää oireita, sillä rautaa tarvitaan dopamiinijärjestelmän toimintaan.
On myös saatu viitteitä siitä, että geneettiset tekijät vaikuttavat oireyhtymään. Geneettisissä tutkimuksissa on tullut esille geenejä, jotka selittävät toisilleen sukua olevien ihmisten sairastumista oireyhtymään. Vielä ei kuitenkaan ole saatu selvitettyä lopullisesti sairauden syntymekanismia.
Uskomukset, joiden mukaan kumisaappaiden käyttö tai jalkojen väsymys aiheuttaisivat levottomia jalkoja, eivät pidä paikkaansa. Mutta oireilu voi johtua raudanpuutteesta (raskaana olevilla esiintyvyys voi olla 11–27%) tai sairaudesta (dialyysipotilailla esiintyvyys 20–60%).
Yli puolessa tapauksista oireet esiintyvät kuitenkin itsenäisenä muotona ilman altistavaa tekijää tai sairautta.
Vuoden 2015 alussa julkaistussa Tampereen yliopiston tutkimuksessa todetaan, että syy levottomien jalkojen oireisiin saattaa olla jalkojen hapenpuutteessa. Lue Potilaan Lääkärilehden uutinen aiheesta täältä.
4. Mitkä tekijät lisäävät oireyhtymän todennäköisyyttä?
Oireyhtymän todennäköisyyttä lisäävät perintötekijät, naissukupuoli ja vaikea krooninen munuaissairaus, diabetes, reuma ja fibromyalgia. Myös tietyt lääkeaineet (trisykliset masennuslääkkeet, serotoniinin takaisin oton estäjät ja beetasalpaajat), kahvi ja alkoholi voivat lisätä oireita.
5. Voiko oireita helpottaa itse?
Monet hoitokeinot perustuvat ääreisverenkierron vilkastuttamiseen, joka pitää alaraajat tasalämpöisinä. Valitettavasti hieronta ja vilvoittelu lievittävät oireita vain vähän. Lämpö voi jopa pahentaa niitä.
Oireiden helpottamiskeinot ovat oikeastaan henkilökohtaisia. Osa potilaista saa hetkellistä apua alaraajojen suihkuttelusta tai jalkakylvyistä. Toisten oloa helpottaa lämpimät ja löysät yösukat tai säärystimet. Osa on saanut apua avantouinnista tai liikunnasta ennen nukkumaanmenoa.
Lisäravinteilla (foolihappo, E-vitamiini, magnesium ja rauta) sanotaan myös olevan oireita helpottavia vaikutuksia. Näistä helpotuskeinoista ei kuitenkaan ole saatu selvää näyttöä laajoissa tutkimuksissa. Vaste on erittäin yksilöllinen.
Tärkeää olisi pitää nukkumisympäristö mahdollisimman rauhallisena ja viileänä. Myös liikunta ja venyttely päivällä ja iltaisin on suositeltavaa, mutta liian raskas liikunta on useimmiten haitallista.
6. Milloin on mentävä lääkäriin?
Jos itsehoito ei auta ja väsymys heikentää elämänlaatua, kannattaa keskustella oireista lääkärin kanssa.
Oireita voidaan helpottaa keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä. Esimerkiksi Parkinsonin taudin hoitoon kehitetyt lääkkeet saattavat poistaa oireet kokonaan.
Jos jaloissa tuntuu voimakasta kipua, voidaan oireita helpottaa kipulääkkeillä. Tulehduskipulääkkeet ja lihaskouristuksiin tarkoitetut lääkkeet eivät kuitenkaan auta. Vaikeissa tapauksissa potilaalle voidaan suunnitella yksilöllinen lääkeyhdistelmä. Myös oireilun syyn selvittäminen on tärkeää hoitosuunnitelman kannalta
Jos potilaalla todetaan alhainen veren rautapitoisuus, rautalääkkeet voivat helpottaa levottomien jalkojen oireita. Mutta rautaa ei saa syödä ilman rauta-arvojen seurantaa, sillä liika rauta on myrkyllistä. Lue Potilaan Lääkärilehden artikkeli aiheesta täältä.
Myös akupunktuuria on kokeiltu hoitomuotona, mutta sen toimivuudesta ei ole vielä riittävää näyttöä.
7. Voiko oireita ehkäistä?
Ehkäisykeinoja ei ole, mutta oireita voidaan pitää kurissa huolehtimalla hyvästä unesta ja siitä, että nukkumisympäristö on rauhallinen, mukava ja sopivan viileä.
8. Miten levottomat jalat -oireyhtymän tunnistaa?
Seuraavien Uniliiton laatimien kysymysten avulla voi päätellä, sairastaako levottomat jalat -oireyhtymää. Lue huolella seuraavat kysymykset ja vastaa niihin kyllä tai ei. Laske kaikki kyllä-vastaukset yhteen.
Jos vastaat myöntävästi kolmeen tai useampaan kysymykseen sinulla saattaa olla levottomat jalat -oireyhtymä. Jos vastasit myöntävästi viiteen tai useampaan kysymykseen sinulla on todennäköisesti levottomat jalat.
1. Oireita ei esiinny yhtä pahoina tai niitä ei esiinny lainkaan, kun olen jalkeilla, liikutellessani jalkateriäni, hieroessani jalkapohjia lakanaa vasten, otettuani kuuman tai kylmän jalkakylvyn, hieroessani jalkojani tms.
2. Jalkoihin tulee epämiellyttävä tuntemus istuttuani pitempään, esimerkiksi istuessani television ääressä, autossa, teatterissa, kirkossa tai kokouksessa.
3. Epämiellyttävä tunne tulee yleensä iltaisin ja öisin
4. Minulla on usein nukkumis- ja nukahtamisvaikeuksia
5. Vuodekumppanini kertoo, että jalkani/käteni nytkähtelevät nukkuessani
6. Joskus jalkani nytkähtelevät tahattomasti hereillä ollessani
7. Olen usein väsynyt päiväaikaan
8. Lääketieteellisissä tutkimuksissa ei ole löytynyt syytä tuntemuksilleni
9. Muilla perheenjäsenilläni on samanlaisia tuntemuksia
9. Mistä löydän lisätietoa levottomista jaloista?
Suomeen on perustettu tammikuussa 1999 Levottomat Jalat - Restless Legs ry niminen potilasyhdistys. Yhdistys toimii Uniliitto ry:n jäsenjärjestönä. Yhdistyksestä voi kysyä tietoja levottomista jaloista.
Lähteet:
Terveyskirjasto: Levottomat jalat -oireyhtymä
Uniliitto: Tunnistatko sairautesi: Levottomat jalat?
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Tarkastanut:
Gabriele Sved
neurologian erikoislääkäri
Uniklinikka
Kuva:
Panthermedia
