Maailman tunnetuin ilmastoaktivisti, 17-vuotias Greta Thunberg aloitti ilmastolakkonsa Ruotsin parlamenttitalon edustalla runsas vuosi sitten. Sen jälkeen miljoonat koululaiset ja aikuiset ympäri maailmaa ovat osoittaneet mieltään vaatien kiireellisiä toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja muiden ympäristöasioiden edistämiseksi.
Kansainvälistä ilmastopolitiikkaa ohjaavat YK:n ilmastosopimus (1), Kioton pöytäkirja (2) ja Pariisin ilmastosopimus (3). YK:n vuosittaisessa ilmastokokouksessa kaikkien maailman maiden päämiehet kokoontuvat päättämään yhteisistä linjoista. Viimeisimmässä tapaamisessa New Yorkissa syyskuussa 2019 ilmastokokous kuvaili ilmastonmuutoksen määrittelevän aikakauttamme (4).
Ylenmääräinen huolestuneisuus
Mielikuvat ilmastonmuutoksesta saavat ajattelemaan ympäristön muutoksia tai tuhoja ja sitä, minkälaisia fyysisiä terveyshaittoja niistä voi aiheutua. Ilmastonmuutoksella on vaikutusta myös ihmisten henkiseen hyvinvointiin sekä suorien että epäsuorien vaikutusten kautta (5).
Terveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä rooli huolien lievittämisessä ja nuorten auttamisessa selviytymään vaikeiden tunteiden kanssa. Ilmastoahdistus ei ole sairaus, vaan reaktio vakaviin ja laajoihin ongelmiin. Sitä voi kuvailla myös sanoilla ”ylenmääräinen huolestuneisuus”.
Ahdistuneisuus voi uhata arkea, elämää ja toimintakykyä sekä heikentää kykyä nauttia elämästä. Ajatuksiin vaikuttamalla on kuitenkin mahdollista muuttaa tunteita ja toimintaa. Toisaalta muuttamalla toimintaa voi vaikuttaa ajatuksiin ja tunteisiin (6).
Vaikeissa tunteissa ja tuntemuksissa auttavat aika ja yhteistyö. Aikaa tarvitaan myös ilmastonmuutosta hillitsevien toimintatapojen omaksumiseen.
Ahdistuneisuus määritellään pelon tunteeksi, joka johtuu sisältä tai ulkoa uhkaavan, huonosti tiedostetun vaaran ennakoimisesta. Sen oireita voivat olla mm. levottomuus, pelokkuus, keskittymisen puute, unihäiriöt, sydämentykytys, pahoinvointi, vapina, tihentynyt virtsaamistarve ja ilman loppumisen tunne (7).
Kun lääkäri kohtaa nuoren, jolla esiintyy korostunutta jännittyneisyyttä, huolestuneisuutta ja pelokkuutta suhteessa ympäristön ongelmiin, nuori hyötyy tuomitsemattomasta kuuntelemisesta sekä lääkkeettömistä ja yksinkertaisista ahdistuksenhallintamenetelmistä. Nuoren kanssa on hyvä keskustella tarkemmin, millä tavalla juuri hän kokee ahdistuksen.
Oheiseen laatikkoon on listattu kahdeksan ohjetta, jotka lääkäri voi käydä läpi ilmastoahdistuksesta kärsivän nuoren kanssa. Kyseiset, yleisesti käytössä olevat ahdistuksenhallintakeinot perustuvat muun muassa kognitiiviseen psykoterapiaan (8), mindfulnessiin ja rentoutumiseen (9,10).
8 ohjetta nuorille ilmastoahdistuksen lievittämiseksi
1. Vaikuta asioihin, joihin on mahdollista vaikuttaa
Tekemällä muutoksia omassa elämässäsi vaikutat välittömästi ja teet elämästäsi merkityksellistä. Voit päättää esimerkiksi mitä syöt, mitä kulutat tai kuinka kierrätät. Kaikkia asioita et pysty välittömästi muuttamaan, mutta monenlaisilla valinnoillasi on merkitystä.
2. Tarkastele mitä hyvää on saatu aikaiseksi
Älä murehdi tulevaa. Keskity tähän hetkeen. Etsi asioita, joita on onnistuttu muuttamaan parempaan suuntaan. Pidä ne mielessäsi, ja iloitse niistä.
3. Verkostoidu samanhenkisten kanssa
Laatikaa yhdessä kirjeitä päättäjille. Osallistukaa mielenosoituksiin. Tehkää muitakin asioita yhdessä.
4. Pidä huolihetki
Sen sijaan, että mietit jatkuvasti ahdistavia asioita, pidä kerran päivässä huolihetki vaikka ystäviesi kanssa. Tarkoituksena on rajata murehtimista ja siten vähentää päivittäistä ahdistuneisuutta.
5. Havainnoi ja hyväksy, älä tuomitse
Yritä olla ratkaisematta tai muutamatta mitään. Havainnoi ajatuksiasi ja tunteitasi. Kuuntele kehoasi. Päästä irti huolista, anna niiden haihtua irti. Palauta huomiosi nykyhetkeen ja tuntemuksiisi – onko jokin muuttunut?
6. Rentoudu
Huolet ilmenevät muutoksina kehossa, esimerkiksi puristavana tunteena rinnan alueella. Mielen rentouttamiseen tähtäävät harjoitukset ovat hyödyllisiä. Voit tehdä esimerkiksi hengitysharjoituksia tai rentouttavia mielikuvaharjoituksia ja kuunnella musiikkia, piirtää tai värittää.
7. Huolehdi kehostasi
Liikunta on keskeinen tapa vähentää ahdistusta ja toivottomuuden tunteita. Se tuottaa nautintoa ja kohentaa mielialaa.
8. Puhu aikuiselle
Jos edellä kuvatut keinot eivät auttaneet sinua ja koet edelleen olevasi ahdistunut, puhu asiasta aikuiselle, joka ymmärtää sinua.
Kirjallisuutta:
1 YK:n ilmastosopimus. www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1994/19940061/19940061_2
2 Kioton pöytäkirja. www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2005/20050013/20050013_2
4 YK. Act Now! https://unfccc.int/
5 Burke SEL, Sanson AV, Van Hoorn J. The Psychological Effects of Climate Change on Children. Curr Psychiatry Rep 2018;20:35. doi:10.1007/s11920-018-0896-9
6 Beck AT, Haigh EA. Advances in cognitive theory and therapy: the generic cognitive model. Annu Rev Clin Psychol 2014;10:1–24.
7 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Ahdistuneisuushäiriöt . Käypä hoito -suositus 7.1.2019. www.kaypahoito.fi
8 Beck AT, Emery G, Greenberg RL. Anxiety disorders and phobias: A cognitive perspective. New York: Basic Books 2005.
9 Suomen Mielenterveys ry. www.mieli.fi
10 HUS, Terveyskylä. www.mielenterveystalo.fi
●
Teksti: Maarit Vesterinen
Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 5/2020.
