1. Suomessa todetaan vuosittain 100–200 bakteerin aiheuttamaa aivokalvontulehdusta. Taudin oireet riippuvat aiheuttajasta.
2. Meningokokkibakteeri (n. 40 tapausta vuodessa) ja pneumokokkibakteeri (n. 25 tapausta) aiheuttavat Suomessa lähes kaikki bakteereista johtuvat aivokalvontulehdukset. Harvinaisempia aiheuttajabakteereita ovat stafylokokit, listeria, borrelia ja tuberkuloosi.
3. Meningokokkitauti on enemmän nuorten ja nuorten aikuisten tauti. Pneumokokkitautia sairastavat enemmän iäkkäät ihmiset.
4. Myös virukset aiheuttavat aivokalvontulehdusta, mutta taudit ovat lieviä ja itsestään paranevia, eikä niihin ole lääkehoitoa. Viruksista aivokalvontulehdusta aiheuttavat useimmin enterovirukset (70 tapausta vuodessa) ja Herpes simplex -virus (50 tapausta vuodessa).
5. Meningokokkibakteeri tarttuu pisaroiden välityksellä muun muassa suutelemalla, yskimällä, aivastamalla tai juomalla yhteisestä pullosta. Kuitenkin vain harva ihminen, johon bakteeri on tarttunut, saa aivokalvontulehduksen. Osa terveistäkin ihmisistä kantaa bakteereja nielussaan ja voi tartuttaa niitä. Pneumokokkitulehdukset esiintyvät yksittäisinä. Limakalvoilta tulehdus etenee vereen ja verenkierrosta aivoja ympäröiviin kalvoihin.
6. Päähineettä kylmässä kulkeminen ei altista aivokalvontulehdukselle.
7. Aivokalvontulehduksen oireita ovat päänsärky, pahoinvointi ja niskan jäykkyys. Muita yleisiä oireita ovat kuume, oksentelu ja kouristelu. Iholle voi ilmestyä verenpurkaumia. Bakteerin aiheuttamissa taudeissa potilaan tajunta alkaa heiketä, jos hoitoa ei aloiteta jo ensioireiden aikana.
8. Pikkulapsilla aivokalvontulehdus aiheuttaa vaihtelevia oireita. Lapsi voi vaikuttaa veltolta, hengittää vaivalloisesti tai ärtyä kosketuksesta.
9. Suomessa aivokalvontulehdukseen kuolee noin kymmenen prosenttia bakteeritaudin saaneista. Kuolema johtuu usein paineen kohoamisesta kallon sisällä tai aivojen hapenpuutteesta. Hoitamattomana sairaus johtaa lähes aina kuolemaan.
10. Pneumokokki aiheuttaa vaarallisempia aivokalvontulehduksia kuin meningokokki, ja joka kolmannelle taudista selvinneelle jää pysyvä kuulovaurio. Meningokokin ikävä puoli on se, että se voi aiheuttaa aivokalvontulehduksen lisäksi vaarallisen verenmyrkytyksen.
11. Aivokalvotulehduksen diagnoosi voidaan tehdä vain tutkimalla selkäydinneste (likvori). Näyte otetaan neulalla alaselän nikamien välistä lannepistolla eli selkäydinpunktiolla.
12. Bakteerin aiheuttaman aivokalvotulehduksen hoitoon kuuluu aina antibioottihoito. Tarvittaessa kohonnutta aivopainetta alennetaan kortisonivalmisteella.
13. Alle kaksivuotiaiden lasten yleiset pneumokokkirokotukset aloitettiin Suomessa syyskuussa 2010. Tämä rokotus vähentää verenmyrkytyksen ja aivokalvotulehduksen riskiä tehokkaasti (80 %).
14. Meningokokin aiheuttamaa aivokalvontulehdusta vastaan on olemassa rokote, joka tehoaa tärkeimpiä meningokokin alatyyppejä vastaan. Laajoja väestön rokotuksia vaatinut meningokokkiepidemia oli Suomessa viimeksi 1970-luvun puolivälissä.
Lähteet:
Rokotetutkimuskeskus
Terveyskirjasto
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Tarkastanut:
Jukka Lumio
infektiotautien erikoislääkäri
Kuva:
Panthermedia
