1. Sydämen vajaatoiminnassa sydän ei pysty normaalisti pumppaamaan hapekasta verta elimistöön. Tämä voi johtaa tärkeiden elinten vahingoittumiseen.
2. Vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus, vaan yhden tai useamman sydänsairauden oire. Yleisimmät vajaatoiminnan syyt ovat vaikea sepelvaltimotauti, sydäninfarkti, läppäviat, sydänlihassairaudet, hoitamaton verenpainetauti ja nopea eteisvärinä.
3. Vajaatoiminta on alle 50-vuotiailla harvinainen, 60–69-vuotiaista sitä sairastaa kaksi sadasta ja 80–89-vuotiaista joka kymmenes.
4. Vain kolme prosenttia eurooppalaisista tunnistaa sydämen vajaatoiminnan oireet. Moni luulee, että oireet liittyvät normaaliin ikääntymiseen.
5. Oireet ovat erilaiset riippuen siitä, kummassa sydämen puoliskossa vajaatoiminta pääosin ilmenee.
6. Sydämen vajaatoiminta on ensisijaisesti sydämen vasemman kammion sairaus. Silloin sydän ei jaksa pumpata keuhkoista tulevaa verta riittävästi eteenpäin ja tämä johtaa verentungokseen keuhkoissa. Oireita ovat hengenahdistus ja helposti väsyminen. Vaikeassa vajaatoiminnassa ahdistus pahenee makuulla ja helpottaa yleensä istuma-asennossa. Makuuasentoon liittyy usein kuivaa "sydänyskää".
7. Joskus sydämen vasemman kammion voima voi pettää äkisti. Seurauksena on keuhkopöhö, jossa hengenahdistus pahenee nopeasti ja olo on vaikea levossakin. Samalla esiintyy yskää ja yleistila on voimakkaasti heikentynyt. Tila on hengenvaarallinen ja vaatii välitöntä sairaalahoitoa.
8. Sydämen oikean puolen vajaatoiminnassa nesteet alkavat kertyä kudoksiin ja tämä johtaa turvotukseen etenkin nilkoissa ja säärissä. Valitettavasti oireisiin kuuluu myös munuaisten toimintahäiriö, joka hankaloittaa lääkehoitoa. Oikean puolen vajaatoimintaan voi myös liittyä ruokahaluttomuutta ja pahoinvointia. Tämä johtuu suoliston verenkierron häiriöstä.
9. Akuutissa sydämen vajaatoiminnassa oireet pahenevat nopeasti ja voi syntyä tukehtumisen tai hukkumisen tunne.
10. Vajaatoiminta todetaan oireiden, sydänfilmin, sydämen röntgenkuvan ja kaikututkimuksen avulla. Yleensä tarvitaan myös laboratoriokokeita.
11. Säännöllinen liikunta on hyödyllistä ja parantaa toimintakykyä sen jälkeen kun vajaatoiminta on lääkehoidolla saatu tasapainoon. Sopivia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi kävely, hölkkä, hiihto ja pyöräily vähintään kolmesti viikossa ja ainakin puoli tuntia kerrallaan. Lisäksi tulisi hoitaa kohonnut verenpaine ja käyttää suolaa vain kohtuullisesti.
12. Sydämen vajatoiminnan hoidossa pyritään aina vaikuttamaan sen perussyyhyn. Lääkehoidossa ACE-estäjät tai ATR-salpaajat sekä beetasalpaajat ovat keskeisiä. Tarvittaessa vajaatoiminnan oireita hoidetaan nesteenpoistolääkkeillä
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Tarkastanut:
Juhani Airaksinen
kardiologi
Lähde:
Terveyskirjasto
Kuva:
Panthermedia
