1. Neljännes suomalaista koululaisista on ylipainoisia.
2. 2000-luvulle tultaessa kouluikäiset lapset olivat lihoneet ja ylipainon yleisyys oli keskimäärin kaksinkertaistunut parissa vuosikymmenessä. Kouluikäisistä keskimäärin joka viides tyttö ja joka neljäs poika on raportoitu vähintään ylipainoiseksi. Lihavimmista lapsista oli tullut myös entistä painavampia.
3. Ylipaino on yleistynyt Suomessa kaikkien sosiaaliryhmien perheiden nuorilla. Silti vanhempien opiskelu peruskoulun jälkeen, työllistyminen ja varallisuus heijastuvat perheen elämäntapoihin ja vaikuttavat ylipainon esiintyvyyteen. Esimerkiksi maaseutumaisessa ympäristössä asuvilla ylipaino on yleisempää kuin kaupungeissa asuvilla.
4. Lihavuuden riskiin vaikuttaa lisäksi seuraavat asiat: lapsen perimä, äidin elämäntavat raskauden aikana (tupakointi, painonnousu), varhaiseen kasvuun liittyvät tekijät ja perheen elämäntavat.
5. Painonkehitys urautuu herkästi jo hyvin nuorella iällä, vaikka harva pikkulapsi on vielä lihava. Tampereen kasvututkimuksessa isokokoisimpina kasvavien lasten painoindeksi (BMI) urautui kulkemaan muita korkeammalle tasolle heti ensimmäisen ikävuoden aikana. Lisäksi erottui pienikokoisena syntyneiden ryhmä, jonka lapset kasvoivat imeväisiässä nopeasti, lihoivat leikki-iästä lähtien ja saavuttivat kasvukäyrällä keskimmäisen käyrän (50 persentiilin) 15-vuotiaina.
6. Aikuisiän sydän- ja verisuonitautisairastavuuteen on yhteydessä varhaisista tekijöistä suuri syntymäpaino, mutta myös pieni syntymäpaino sekä hoikkuus 2-vuotiaana ja sitä seuraava lihominen ovat yhteydessä.
7. Liikapaino on useimmille pysyvää. Lihavista lapsista 82 % ja ylipainoisista 65 % on aikuisena lihavia, normaalipainoisista lapsista 15 %. Aikuisuuteen jatkuva lihavuus altistaa tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien kehittymiselle.
8. Äitien on hankala arvioida oman lapsensa painoa. Painoluokan arvioiminen osuu oikeaan enintään joka toiselta äidiltä. Pikkulapsen lihomisriskin puheeksi ottaminen on taas haaste ammattilaiselle. Tilanteesta pitäisi kuitenkin uskaltaa puhua puolin ja toisin.
9. Perheen motivoiminen elämäntapamuutokseen ei ole helppoa. Vanhemmat muistavat terveystarkastuksen jälkeen tiedon ylipainosta (97%), mutta muun tiedon (mitä kannattaa tehdä ja miksi) omaksuminen on vaikeampaa (39 %).
10. Lasten sydänterveyden edistämisen ja lihavuuden ehkäisyn otollisia ajanjaksoja ovat raskausaika ja varhaislapsuus. Siksi terveydenhoitajien työ äitiys- ja lastenneuvoloissa on tärkeää.
Lähde:
Lääkärilehti 1-2: Painonkehitys urautuu usein jo lapsena
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Tarkastanut:
Nina Vuorela
LT, lastenendokrinologian erikoislääkäri
TAYS
Kuva:
Panthermedia
