1. Lapsella voi olla äkillinen välikorvatulehdus, kun hänellä on ylähengitystieinfektio, tärykalvoilla on tulehduksen merkit ja välikorvassa märkäistä eritettä.
2. Terveellä ja hyvinvoivalla lapsella on harvoin välikorvatulehdusta.
3. Lääkäriin ei tarvitse sännätä yöllä. Jos kipu alkaa kesken unien, lapselle annetaan kipulääkettä. Lääkäriin ehtii aamullakin. Lapsen kipua on tärkeä hoitaa, joten pelkkä epäilykin korvakivusta on aihe antaa kipulääkettä.
4. Välikorvatulehduksen diagnoosia ei voi tehdä vain oireiden perusteella. Ainoastaan puolella flunssaa sairastavista lapsista, joiden vanhemmat epäilivät heidän sairastuneen välikorvatulehdukseen, todettiin tulehdus (Suomalainen tutkimus).
5. Välikorvatulehdus ei ole ainoa korvakivun aiheuttaja. Flunssan aikana välikorvan alipaine voi sattua lapsen korvassa. Myös nielutulehdus, muut kaulan alueen infektiot tai lihaskivut voivat säteillä korvaan.
6. Äkillistä välikorvatulehdusta ei aina tarvitse hoitaa antibiooteilla. Viivästetyssä antibioottihoidossa lapsen tilaa seurataan. Jos vointi ei ole parempi 2—3 päivää lääkärissä käymisen jälkeen, lapsi viedään uudestaan lääkäriin. Mikäli näyttää siltä, että paraneminen ei edisty, aloitetaan antibioottikuuri. Viivästetty antibioottihoito vähentää antibioottien käyttöä, mutta ei heikennä hoidon tehoa.
7. Suomessa suositellaan jälkitarkastusta 3—4 viikon kuluttua välikorvatulehduksen toteamisesta. Tarkoituksena on tarkistaa, ettei lapsella ole välikorvaeritettä ja siitä johtuvaa kuulon heikkenemistä.
8. Välikorvatulehdus on flunssan seuralainen ja siksi toimet, joilla vähennetään hengitystieinfektioita, vähentävät myös välikorvatulehduksia. Satunnaisten tutkimusten mukaan myös tärykalvoputkitus, ajan kuluminen, lapsen kasvaminen ja hyvä diagnostinen tarkkuus vähentävät välikorvatulehduksia.
9. Käypä hoito -suosituksen mukaan lähetettä erikoislääkärille suositellaan vasta, kun välikorvatulehduksia on todettu vähintään neljä puolessa vuodessa tai viisi vuoden aikana.
10. Äkillisten välikorvatulehdusten riskitekijöitä ovat: perimä, suuri infektioaltistus, alle kahden vuoden ikä, vanhempien tupakointi, tutin käyttö, vuodenaika (syksy ja talvi lisäävät riskiä) ja se että lapsella on ollut ensimmäinen korvatulehdus alle yhdeksän kuukauden iässä.
Tiedeartikkeli välikorvatulehduksiin liittyen julkaistiin Lääkärilehdessä 11/14.
Lähde:
Johanna Nokso-Koivisto
LT, korva-nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri.
Kirjoittaja
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva: Panthermedia
