33 osumaa
– Uutiset olivat kova paikka nuorelle ihmiselle, sanoo Miia Nurmio.
P umppaustoiminta ja ennuste eivät parantuneet.
Oireetonta sydänlihasiskemiaa ei kannata hakea laaja-alaisessa taudissakaan.
Jotkut suuren valtimotautiriskin potilaat hyötyvät pitemmästä tehokkaasta antitromboottisesta hoidosta.
Uusien tutkimusten perusteella näyttää siltä, ettei ohitusleikkauksella ole merkittävää vaikutusta muistihäiriöihin.
Riskitekijöiden mukaan korjattu 5 vuoden kuolleisuus oli merkittävästi pienempi kajoavasti hoidetuilla.
Optimaalinen lääkehoito yhdistettynä sydänterveyttä edistäviin elämäntapoihin on yleensä paras hoito.
Hoitomuoto tulisi muistaa yhtenä vaihtoehtona, jos potilas kärsii vaikeasta, hoitoon vastaamattomasta iskeemisestä rintakivusta.
Pallolaajennus vähensi vuoden seurannassa merkittävästi muun muassa angina pectoris -oireita.
Tutkimus osoittaa, että kaikilla kajoavilla toimenpiteillä on merkittävä lumevaikutus.
Lääkärin tuki auttaa sitoutumaan hoitoon pallolaajennuksen jälkeen.
Uudesta hoitomuodosta saatiin lupaavia tuloksia. Kohta voidaan myös tunnistaa hoidosta eniten hyötyvät potilaat.
Riskipotilaille toimenpiteet pystytään tekemään joko samalla hoitojaksolla tai hyvin lyhyen järjestelyajan jälkeen.
Alle 50-vuotias ohitusleikattu toipuu hyvin, mutta jää silti eläkkeelle, paljastaa tutkimus.
Erityisesti vähän liikkuvia kannattaa patistaa liikkeelle, kirjoittaa Tuomas Kiviniemi.
Ennusteen paranemisen taustalla ovat todennäköisesti toimenpide- ja leikkaustekniikoiden nopea kehitys ja lääkehoidon paraneminen.
Liikuntapainotteinen kuntoutus vähentää merkittävästi sepelvaltimotaudista johtuvaa kuolleisuutta, sairastuvuutta ja terveydenhuollon kustannuksia.
Tutkimus tukee ja vahvistaa Suomessakin käytettyä hoitolinjaa eli vaikeaoireiset potilaat ohjataan verisuonikirurgille.
Vastaanotolla voi keskittyä yksinomaan sairauteen tai sitten voi pyrkiä katsomaan ihmistä kokonaisuutena ja ymmärtämään taustalla vaikuttavia seikkoja, pohtii lääkäri Sakari Mustalahti.
Norjalaistutkimus osoittaa, että aktiivinen kiireelliseen pallolaajennukseen perustuva hoito vähentää merkittävästi uusintainfarktin vaaraa myös iäkkäillä potilailla.
Tutkimus tuo lisätietoa, muttei ratkaise paremmuutta.
Taudin oireettomassa vaiheessa motivaatio lääkkeiden käyttöön voi herpaantua.
Leikkaus lisää aina sydänpotilaan vakavia sydäntapahtumia, ja suunniteltuja leikkauksia on järkevää lykätä sydänsairauden vakaaseen vaiheeseen.
Selvitykseen otettiin mukaan yli 85 000 leikkauspotilasta ja yli 100 000 pallolaajennuspotilasta, joiden ikä oli yli 65 vuotta ja joita oli hoidettu 2?3 suonen taudin takia.
Uutta suosituksessa ovat kannanotot beetasalpaajien ja tietokonetomografian käytöstä.
Parempien menetelmien soveltaminen kiireiseen sairaalarutiiniin edellyttää, että informaatio ymmärretään hoidon tärkeäksi osaksi.
Sepelvaltimotauti on diabeteksen yleinen komplikaatio ja sen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
Sepelvaltimotaudin kajoavalla hoidolla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joissa sydäntä joudutaan leikkaamaan tai hoitamaan erilaisilla verisuonten katetroinnin kautta tehtävillä toimenpiteillä.
Alzheimerin tautia sairastavilla esiintyy enemmän iskeemisiä sydänsairauksia kuin muilla. Heille tehdään kuitenkin niihin liittyviä toimenpiteitä ja leikkauksia harvemmin kuin muille.
Kertyneen tutkimustiedon valossa näyttää siltä, että hyväkuntoisia, omatoimisia pallolaajennuspotilaita voidaan usein kotiuttaa jo kuuden tunnin seurannan jälkeen.
