123 osumaa
Kokonaissumma on kasvanut yli 60 prosenttia vuodesta 2010.
– Ongelma ei ole ahdistuksen tunnistamatta jääminen, vaan ylitunnistaminen, sanoo Riittakerttu Kaltiala.
Vain joka neljäs vakavista mielenterveysongelmista kärsivistä nuorista hakeutuu hoitoon Suomessa.
Riskitekijöihin voidaan kuitenkin puuttua ja monia epätoivottuja kehityskulkuja voidaan ehkäistä.
Kelan tutkijat listasivat 9 syytä mielenterveyden häiriöistä johtuvien poissaolojen kasvuun.
Yksinkertaistavat selitykset ja spekulaatiot ovat hyödyttömiä, asiantuntijat sanovat.
Mielenterveyden kädessä peukalo, tuo sormista tärkein, muistuttaa unen ja levon tärkeydestä, kirjoittaa Silja Kosola.
Toivon, että te opettajat tiedätte, miten paljon me teitä nuorisopsykiatrialla arvostamme, kirjoittaa Miila Halonsaari.
Ennen vanhaan masennus ja etenkin ahdistus tulivat tarpeeseen, mutta ajat ovat muuttuneet, kirjoittaa lääkäri Jari Turunen.
Suomessa osui kolme alkoholinkäyttöön vaikuttavaa isoa ilmiötä samaan saumaan: korona, alkoholilain muutos ja sote-uudistus. Eikä suunta vaikuta hyvältä.
Ei kai kukaan kuvittele, että nuorten masennus ja ahdistus johtuisi siitä, että ei ole mielenterveyspalveluja, kirjoittaa Jani Kaaro.
THL ja Kela patistavat tulevaa hallitusta puuuttumaan kehitykseen, yhtenä keinona sokeri-, suola- ja rasvaverot.
Suomessa joka viides 15-vuotias tyttö koki olevansa alakuloinen lähes päivittäin viime vuonna.
Nuoret eivät saa apua tarpeeksi matalalla kynnyksellä.
Myös riski syrjäytyä on suuri.
Kirjallisuusharrastus lisää empatiaa, musiikki aktivoi tunnemuistoja.
Nuorisopsykiatrian ylilääkäri: Samalla satsauksella parempaa laatua.
Sodan jalkoihin joutuneet lapset kertovat kidutuksesta ja kuolemasta.
Sodan omakohtaisesti kokeneilla traumaperäisen stressihäiriön riski oli nelinkertainen.
Oireilun lisääntymistä selittävät niin rajoitukset kuin sairastumisen pelko ja perheen ongelmat.
Jos kiusaamiskokemukset vähenevät, mielenterveyttä huonontava vaikutus heikkenee.
Suurin ongelma on järjestelmän pirstaleisuus, sanovat ylilääkärit Leena Repokari ja Laura Häkkinen.
Luonnolla tiedetään olevan suuri merkitys mielen hyvinvoinnille, kirjoittaa Eija Kalso.
Väitöstutkimus selvitti pahoinpitelylle altistavia tekijöitä psykiatrisessa sairaalahoidossa olleilla nuorilla.
Niitä tulisi seuloa rutiininomaisesti päivystysyksiköissä.
Onko lapsuudesta ja nuoruudesta tullut patologinen, sairaudeksi luokiteltava tila, kysyy Silja Kosola.
"Se on yksi vaihtoehto auttaa Ukrainan sotaa paenneita."
Vanhoilla heräävät omat sotamuistot, nuorilla sinnitellyt voimavarat kahden koronavuoden jälkeen ovat lopussa.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden käyttö romahti maailmanlaajuisesti.
Olisi tärkeä tunnustaa, että väestötasolla lasten ja nuorten terveyttä edistetään paljon tehokkaammin muualla kuin lääkärin vastaanotolla.
