ESBL-entsyymiä tuottavien resistenttien bakteerikantojen torjuntaa tehostetaan eläin- ja elintarviketuotannossa. Eläinten ja elintarvikkeiden välityksellä ihmisiin siirtyvän mikrobilääkeresistenssin torjunta on keskeinen tavoite Suomen uudessa zoonoosistrategiassa.
Suomen resistenssitilanne arvioidaan vielä hyväksi, mutta merkkejä sen heikkenemisestä on näkyvissä. Tilannetta saattaa huonontaa esimerkiksi elintarvikkeiden, eläinten ja rehujen tuonnin lisääntyminen. Erityinen huolenaihe on ESBL-perimäaineksen lisääntyminen elintarvikeketjun bakteereissa.
ESBL-bakteerit ovat melko uusi uhka elintarvike- ja eläintuotannossa, kertoo tutkimusyksikönjohtaja Anna-Liisa Myllyniemi Evirasta.
Hänen mukaansa Suomeen tiedetään tulevan ESBL-tyyppisiä entsyymejä tuottavia kantoja esimerkiksi broilerintuotantoa varten maahantuotujen emolintujen mukana. Näistä linnuista polveutuvista Suomessa kasvatetuista broilereista ESBL-bakteereita todetaan kuitenkin suhteellisen harvoin.
ESBL-kantoja on löydetty myös lemmikkieläimiltä, esimerkiksi koirilta.
– Suora kosketus eläimiin voi olla yksi väylä, jota pitkin nämä bakteerit kulkeutuvat ihmisiin.
ESBL-entsyymejä tuottavat E. coli -bakteerit ovat lisääntyneet eläimissä ja elintarvikkeissa maailmanlaajuisesti vuodesta 2000 lähtien. Myllyniemen mukaan kyse on todellisesta lisääntymisestä, ei vain seurannan tehostumisesta. Ilmiön oletetaan liittyvän esimerkiksi kolmannen polven kefalosporiinien käytön lisääntymiseen eläinten lääkinnässä.
Lähivuosien tärkeäksi tavoitteeksi strategiassa määritellään myös kampylobakteereja koskeva selvitystyö. Kampylobakteeri on ihmisillä tärkeä suolistoinfektioiden aiheuttaja Suomessa. Myllyniemen mukaan sen tartuntalähteistä on kuitenkin kohtalaisen vähän tietoa.
Epidemioiden välittäjinä ovat olleet esimerkiksi vesi, pastöroimaton maito, kasvikset ja siipikarjatuotteet.
Suvi Sariola
toimittaja
Kuva: PHIL
Julkaistu Lääkärilehdessä 9/2013.
