Eteisvärinä on yksi yleisimmistä rytmihäiriöistä. Sille on luonteenomaista jatkuvasti vaihteleva ja epätasainen sydämen syke, mikä aiheuttaa usein hankalia oireita. Eteisvärinäkohtausten uusiutumista on perinteisesti estetty lääkehoidolla. Katetriablaatio on uudempi hoitomuoto ja sitä on tavallisimmin käytetty, mikäli lääkehoito on ollut tehotonta tai aiheuttanut haittoja.
Katetriablaatiossa sydämen sähköistä toimintaa muokataan verisuoniteitse tehtävällä sydämen sisäisellä toimenpiteellä. Lääketieteen lisensiaatti Antti Hakalahden väitöstyössä arvioitiin alkuvaiheen ablaatiohoidon tehoa eteisvärinän uusiutumisen estossa ja hoidon turvallisuutta lääkehoitoon verrattuna. Ablaatio esti eteisvärinän uusiutumista lääkehoitoa tehokkaammin. Estovaikutus oli lisäksi pitkäkestoisempi. Haittatapahtumien määrässä ei ollut eroa hoitojen välillä, mutta osa ablaatiotoimenpiteeseen liittyneistä haitoista todettiin lääkehoidon haittavaikutuksia hankalammiksi.
Tutkimuksessa kartoitettiin ja arvioitiin kaikki tutkimukset, joissa lääkehoitoa ja katetriablaatiohoitoa käytettiin satunnaistetusti alkuvaiheen hoitona oireisessa eteisvärinässä. Tutkimusten tiedot yhdistettiin yksittäistä tutkimusta vahvempien johtopäätösten tekemistä varten. Lisäksi arvioitiin suurimman tässä asetelmassa tehdyn tutkimuksen osalta yksityiskohtaisesti estohoitojen toteutumista sekä yksittäisen hoidon tehoa. Toinen tavoite oli eteisvärinän estohoidon onnistumiseen vaikuttavien uusien tekijöiden tunnistaminen.
Vaikka eteisvärinän katetriablaation todettiin olevan lääkehoitoa tehokkaampi, haasteena jatkossa on edelleen eteisvärinän katetriablaatiohoidon tehon ja turvallisuuden parantaminen, sekä toimenpiteestä hyötyvien potilaiden parempi tunnistaminen.
Lääketieteen lisensiaatti Antti Hakalahti väittelee Oulun yliopistossa 30.10.2015 aiheesta Eteisvärinän katetriablaatiohoidon tehokkuus ja turvallisuus (Efficacy and safety of radiofrequency catheter ablation in the treatment of atrial fibrillation).
